p

SYKE Policy Brief: On kestävyysmurroksen aika

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen, painotetaan tänään ilmestyneessä SYKE Policy Brief -julkaisussa. Kestävyysmurroksella tarkoitetaan asumisen, energiantuotannon, liikenteen ja ruokaketjun järjestelmien ripeää sovittamista ympäristön kantokyvyn rajoihin. Julkaisu on suunnattu lainsäätäjille, kunnille, yrityksille, maa- ja metsätalouden toimijoille ja kaikille kansalaisille.

Ympäristöpolitiikalla on perinteisesti ratkottu yksittäisiä ongelmia niihin räätälöidyillä keinoilla. On esimerkiksi asetettu päästörajoituksia tai suojeltu lajeja. Vaikka tällaiset täsmäkeinot ovat parantaneet ympäristön tilaa, tai ainakin hidastaneet sen heikkenemistä, ne eivät ole johtaneet riittävän suuriin muutoksiin yhteiskunnan järjestelmissä.

Ilmastonmuutos, luontokato, vesistöjen kuormittuminen ja ympäristön kemikalisaatio jatkuvat edelleen, eikä niiden yhteyttä tuotantoa ja kulutusta ohjaaviin rakenteisiin tunnisteta riittävän hyvin.

Innovaatiot ja kokeilut käynnistävät murroksen

Uudet innovaatiot ja monenlaiset kokeilut käynnistävät kestävyysmurroksen. Innovaatiot kertautuvat, kun teknologia, säännöt, toimintatavat ja ammattikunnat muuttuvat. Lopulta kestävyysmurros etenee järjestelmissä, ja koko yhteiskunta muuttuu.

”Esimerkkinä voidaan käyttää liikenteen sähköistymistä. Kun sähköautot, -pyörät ja -potkulaudat yleistyvät, akkuteknologia ja latausinfrastruktuuri alkavat kehittyä sellaisiksi, että sähköisten kulkuneuvojen käyttö helpottuu. Tämä kehitys tukee hajautetun energiajärjestelmän syntymistä, ja sähköauton akkuun ladatun energian voi ottaa muuhunkin käyttöön”, kuvailee SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer.

Hänen mukaansa kestävyysmurros ei ole yhdensuuntaista lineaarista muutosta, sillä järjestelmien uudelleen muotoutumisessa signaaleja kulkee moneen suuntaan. ”Tässä myös ohjauksen on oltava joustavaa, kuitenkin niin, että kokonaisuus etenee kohti kestävyyttä ja tavoitteet ovat kunnianhimoiset.”

”Tutkimuksella on tärkeä rooli muutoksen ymmärtämisessä ja tukemisessa”, korostaa Primmer.

Tutkimus esimerkiksi tuottaa ja tukee teknologisia sekä sosiaalisia ja hallinnollisia innovaatioita. Tutkimus auttaa ennakoimaan muutoksia ja pystyy tunnistamaan muutosten esteitä. Tutkimus auttaa myös ymmärtämään yhteiskunnan läpileikkaavia kehityskulkuja ja ennakoimaan niissä tapahtuvia muutoksia.

Mukaan tarvitaan kakkien alojen hallinto, yritykset ja tutkijat

Järjestelmät ovat monimutkaisia. Niitä kietovat toisiinsa talous, teknologiat, energia ja materiaalien kierto. Yhteiskunnan järjestelmät ovat pohjimmiltaan riippuvaisia luonnonjärjestelmistä eli ekosysteemeistä.

Järjestelmien monimutkaiset kytkennät haastavat kestävyyden hallinnan. Toimialojen ja hallinnon perinteiset siilot tai yksittäiset tieteenalat eivät pysty ratkomaan järjestelmätason kestävyyshaasteita eivätkä edes muuttamaan toimintatapoja riittävän nopeasti.

”Kestävyysmurros edellyttää muutosta tavassamme ajatella, toimia ja tehdä politiikkaa. Sen toteuttaminen vaatii niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin rohkeita muutoksia, jotka osin ravistelevat yhteiskuntaa. Kestävyysmurros on kuitenkin lopulta kaikkien etu”, sanoo SYKEn pääjohtaja Leif Schulman, ja jatkaa:

”Suomen ympäristökeskuksen työn tavoitteena on kestävyysmurroksen aikaansaaminen. Siihen tarvitaan mukaan kaikki kansalaiset, vaikka päätöksentekijöiden rooli niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on keskeisin. Meidän kaikkien kannattaa kyseenalaistaa vanhat rutiinimme. Esimerkiksi kasvipainotteinen ruokavalio, liikkuminen lihasvoimalla, vaatteiden vuokraus ja tavaroiden yhteiskäyttö sekä edistävät kestävyyttä että lisäävät hyvinvointiamme ja tulevat meille edullisemmiksi kuin vanhat käytännöt. Tärkeää on, että muutos toteutetaan reilusti.”

Lähde: SYKE

0 comments:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.