p

Puhtaampi ilma olisi voinut pelastaa vähintään 178 000 ihmishenkeä EU:ssa vuonna 2019

Ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2019 edelleen merkittävän määrän ennenaikaisia kuolemia ja tauteja Euroopassa. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) analyysi osoittaa, että ilmanlaadun parantaminen Maailman terveysjärjestön (WHO) hiljattain suosittelemille tasoille voisi estää yli puolet pienhiukkasille altistumisen aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista.



Kuva: PxHere

EEA:n katsauksessa ilmansaasteiden terveysvaikutuksista Euroopassa esitetään päivitetyt arviot siitä, miten kolme keskeistä epäpuhtautta – pienhiukkaset, typpidioksidi ja alailmakehän otsoni – vaikuttivat eurooppalaisten terveyteen vuonna 2019. Katsauksessa arvioidaan myös mahdollisia hyötyjä, joita saadaan parantamalla ilmanlaatua kohti Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemia uusia ohjetasoja. Katsauksessa mitataan edistymistä kohti EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitetta vähentää pienhiukkasille altistumisesta johtuvia ennenaikaisia kuolemia yli 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

  • Euroopan ympäristökeskuksen tuoreimpien arvioiden mukaan 307 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti vuonna 2019 pienhiukkassaasteelle altistumisen vuoksi. Näistä kuolemantapauksista vähintään 58 prosenttia eli 178 000 olisi voitu välttää, jos kaikki EU:n jäsenvaltiot olisivat saavuttaneet WHO:n uuden ilmanlaatua koskevan ohjetason, joka on 5 µg/m³.
  • Ilmanlaatu Euroopassa oli vuonna 2019 parempi kuin vuonna 2018, mikä myös vähensi kielteisiä terveysvaikutuksia. Saasteiden väheneminen on pitkän aikavälin suuntaus, joka perustuu päästöjen vähentämiseen ja ilmanlaadun parantamiseen tähtääviin politiikkoihin.
  • Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU:n saasteettomuustoimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi vähentää pienhiukkasille altistumisesta johtuvia ennenaikaisia kuolemia yli 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. EEA:n analyysin mukaan EU on saavuttamassa tavoitteen, sillä kuolemantapausten määrä on vähentynyt noin kolmanneksella vuodesta 2005 vuoteen 2019. 

”Investoimalla puhtaampiin lämmitysmuotoihin ja puhtaampaan liikkuvuuteen, maatalouteen ja teollisuuteen parannetaan kaikkien eurooppalaisten, ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, terveyttä, tuottavuutta ja elämänlaatua. Nämä investoinnit pelastavat ihmishenkiä ja auttavat myös nopeuttamaan etenemistä kohti hiilineutraaliutta ja vahvaa biologista monimuotoisuutta”, toteaa Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Hans Bruyninckx.

”Puhtaan ilman hengittämisen olisi oltava perusihmisoikeus. Se on terveiden ja tuottavien yhteiskuntien välttämätön edellytys. Vaikka ilmanlaatu alueellamme on parantunut viime vuosina, meillä on vielä paljon tehtävää WHO:n uusissa maailmanlaajuisissa ilmanlaatua koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen tasojen saavuttamiseksi”, toteaa WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Henri P. Kluge. ”Olemme tyytyväisiä EEA:n tekemään työhön, joka osoittaa meille kuinka paljon ihmishenkiä voitaisiin pelastaa, jos uudet ilmanlaatutasot saavutetaan. EEA:n työ antaa poliittisille päättäjille vankkaa näyttöä siitä, että terveysrasitteeseen on puututtava kiireellisesti”.

EEA:n katsaus julkaistaan juuri ennen puhdasta ilmaa käsittelevää eurooppalaista foorumia (en), joka järjestettiin 18.–19. marraskuuta 2021. Foorumi kokoaa yhteen päättäjiä, sidosryhmiä ja asiantuntijoita pohtimaan tehokkaiden eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten ilmanlaatupolitiikkojen, -hankkeiden ja -ohjelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä tiedottamaan EU:n sääntöjen meneillään olevasta tarkistamisesta, mukaan lukien niiden entistä tiiviimmästä yhdenmukaistamisesta WHO:n ilmanlaatua koskevien suuntaviivojen kanssa. 

Lähde: EEA

Creative Commons -lisenssi  Tämän "Puhtaampi ilma olisi voinut pelastaa vähintään 178 000 ihmishenkeä EU:ssa vuonna 2019" artikkelin käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä 2.5 Tanska -lisenssi.

0 comments:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.