p

Helsingin kahden kaupunkipuiston roskista noin 90 prosenttia muovia

SYKEn erikoistutkija Sanna Suikkanen ja tutkija Julia Talvitie kenttätöissä Helsingin Pornaistenniemen puistossa toukokuussa 2021. Kuva: Anna-Riina Mustonen

Kaupunkiroskien määrää, tyyppiä, alkuperää ja kulkeutumisreittejä ei ole Suomessa selvitetty systemaattisesti. Suomen ympäristökeskus käynnisti keväällä tutkimuksen roskien määrästä ja tyypistä Helsingin kahdella eri kaupunkipuistoalueella, Vanhankaupunginkosken Pornaistenniemen puistossa ja Pikku-Huopalahden Tilkanniityn puistossa. Roskaantumista selvitettiin roskien kappalemäärän ja painon mukaan.

Muoviroskista yleisimpiä olivat styroksi ja tupakantumpit

Kahden tutkimuspuiston alueelta kerättiin ja tunnistettiin yhteensä 4 886 roskaa eli 0,8 roskaa neliömetriä kohden. Molemmissa puistoissa noin 90 prosenttia roskista oli muovia. Kappalemäärältään yleisimmät roskat olivat styrox-kappaleet, noin 32 prosenttia kaikista roskista, ja tupakantumpit, noin 18 prosenttia kaikista roskista.Kaikkien roskien kuivapaino oli yhteensä noin 10 kiloa. Painavimpia roskatyyppejä olivat prosessoitu puutavara, lasi, metallit ja muovit.

”Roskien massa ja joissakin tilanteissa myös tilavuus ovat tarpeellisia tietoja erityisesti siivouksen ja jätehuollon suunnittelussa. Kappalemäärä taas on erityisen tärkeä tieto, kun arvioidaan roskien riskejä ympäristölle. Esimerkiksi kilo muoviroskaa voi aiheuttaa hyvin erilaisia vaikutuksia ympäristössä riippuen siitä, koostuuko se muutamasta vai sadoista tai jopa tuhansista kappaleista”, tutkija Julia Talvitie Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Puistojen välillä ei havaittu suuria eroja roskien määrässä tai tyypeissä. Tilkanniityn puistosta löytyi joitakin sellaisia roskia, joita Pornaistenniemen puistosta ei löytynyt ollenkaan, kuten tupakansytyttimiä, kyniä, maskeja ja palloja.

Tilkanniityn hieman suurempaan roskien luku- ja tyyppimäärään vaikuttaa ainakin osittain se, että puistoon laskee Haaganpuro, joka kuljettaa mukanaan roskia laajemmalta alueelta. Myös sataman ja torin läheisyydellä voi olla vaikutusta.

Pornaistenniemen puisto Vanhankaupunginkoskella oli myös siivottu muutamia päiviä aikaisemmin suuremmasta näkyvästä roskasta, kuten kalastukseen liittyvästä roskasta. Pornaistenniemessä on kuitenkin aikaisemmin havaittu paljon virkistyskalastukseen liittyvää roskaa, kuten siimoja, kohoja, uistimia ja koukkuja.

Sadevesi ja tuuli kuljettavat roskia Itämereen

Molemmat puistot ovat meren rannalla, joten niiden roskilla on suuri todennäköisyys päätyä Itämereen sadeveden ja tuulen kuljettamana.

”Vesistöjen roskaantuminen on erityisen haitallista, koska roskien siivous vesistöistä on hankalaa ja usein jopa mahdotonta”, Talvitie sanoo.

Roskista on merkittävää haittaa ihmisille ja eläimille

Roskat voivat säilyä luonnossa pitkään, materiaalista riippuen jopa vuosisatoja. Roskat aiheuttavat esteettisen haitan lisäksi vaaraa ihmisille ja eläimille. Eläimet voivat vahingossa syödä roskia tai sotkeutua niihin. Terävät ja viiltävät roskat, kuten lasinsirpaleet, huumeneulat ja metalli, voivat vahingoittaa sekä eläimiä että ihmisiä. Jotkut roskat, kuten tupakantumpit voivat sisältää myrkyllisiä kemikaaleja.

Roskaamisesta koituu merkittäviä kustannuksia siivouksesta vastaaville tahoille kuten kunnille ja taloyhtiöille. Esimerkiksi Helsingin kaupunki käyttää kaupunkiympäristön siivoukseen vuosittain noin 11 miljoonaa euroa. Tähän arvioon sisältyy myös jätteiden laittomasta hylkäämisestä aiheutuneet siivouskustannukset.

Lähde: SYKE

0 comments:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.