YK:n ilmastokokous Glasgow’ssa käyntiin viikonloppuna

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’hun 31.10.-12.11. Kokous on ensimmäinen Pariisin ilmastosopimuksen kauden alettua 2020. Sen keskeisenä tavoitteena on kirittää maita tiukempiin päästövähennyksiin.



Ilmoituksia tiukemmista päästövähennyssitoumuksista toivotaan erityisesti valtionpäämiehiltä, jotka kokoontuvat World Leaders Summitiin Glasgow’hun 1.-2.11. Suomea päämiesten kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen delegaatiota johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Maiden sitoumukset eivät vielä riitä lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen

Maiden on edellytetty päivittävän päästövähennystavoitteensa ennen Glasgow’n kokousta. Esimerkiksi EU ja USA ovat jo ilmoittaneet tiukemmista tavoitteista. EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta ja USA vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 

Kokousta pohjustaa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuinen raportti, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu ylittää 1,5 asteen rajan jo tällä vuosikymmenellä. YK:n ilmastosopimussihteeristö julkaisi syyskuussa synteesiraportin maiden päästövähennyssitoumuksista. Raportin mukaan päästöt ovat kasvamassa 16 prosenttia 2030 mennessä, kun IPCC:n mukaan niitä pitäisi vähentää 45 prosenttia, jotta lämpeneminen olisi mahdollista rajata 1,5 asteeseen. Nykytoimilla maapallo lämpenisi noin 2,7 astetta.

”Pariisin sopimuksen toteuttamiseen tarvitaan nyt uutta puhtia. Olemme kaikki sitoutuneet tavoittelemaan lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen tavoitteeseen, mutta käytännön toimissa se ei vielä riittävästi näy. Erityisesti isoilta talouksilta tarvitaan tiukempia päästövähennyslupauksia, joita toivottavasti kuulemme jo ensi viikonloppuna G20-kokouksesta. Vastuunkantoa tarvitaan jokaiselta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Neuvotteluissa Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdat

Glasgow’ssa ei neuvotella maiden päästövähennyssitoumuksista, vaan kokouksen neuvottelutavoitteet koskevat Pariisin sopimuksen toimeenpanon välineitä. Pyrkimyksenä on löytää sopu esimerkiksi mailta vaadittavan raportoinnin yksityiskohdista (ns. läpinäkyvyyskehikko), syklistä, jonka mukaan maiden olisi kiristettävä sitoumuksiaan sekä kansainvälisten markkinamekanismien käyttöä koskevista säännöistä. Markkinamekanismisäännöissä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien, Pariisin sopimukseen ilmoittamiensa päästötavoitteiden saavuttamisessa.

”EU:lle ja Suomelle on tärkeää, että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia ja ettei samoja päästövähennyksiä lasketa useamman maan hyväksi”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.

Kokouksessa etsitään ratkaisuja myös maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Kehittyvät maat sitoutuivat Pariisin sopimuksen yhteydessä vähintään 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuosittaiseen ilmastorahoitukseen vuoteen 2025 saakka, mutta rahoituksen toteutuminen näyttää nykyisellään haasteelliselta. Lisäksi kehittyville maille tarvittaisiin näkymä rahoitukseen myös vuoden 2025 jälkeen. Erityisesti sopeutumisrahoituksen kasvattaminen on kehitysmaille keskeinen prioriteetti.

”Vaikka valmisteleva kokous syyskuussa Italiassa sujui hyvässä hengessä, neuvottelut ovat Madridin ilmastokokouksen jälkeen edenneet varsin hitaasti. Näkemykset ovat useissa asioissa vielä kaukana toisistaan, eikä meillä ole vielä olemassa mitään pohjatekstiä, josta lähteä liikkeelle. Odotettavissa on siis todella tiukat neuvottelut Glasgow’ssa”, Nummelin toteaa.

Puheenjohtajamaa UK:n kampanjat pyrkivät kirittämään maita neuvottelusalien ulkopuolella

Puheenjohtajamaa UK on kampanjoinut Glasgow’n alla viiden suuren teeman alla. Näitä ovat rahoitus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja resilienssi, energia, liikenne ja luontopohjaiset ratkaisut.

Suomi on mukana useissa kampanjoista ja niihin liittyvissä aloitteissa, mm. ilmastonmuutokseen sopeutumista vahvistavassa Adaptation Action Coalitionissa, jonka tavoitteena on tukea maita käytännön sopeutumistoimissa, sekä Adaptation Finance Champion’s Groupissa, joka haluaa parantaa sopeutumisrahoituksen laatua, määrää ja saatavuutta erityisesti vähiten kehittyneille maille. Molemmat aloitteet myös tukevat neuvotteluprosessien edistymistä. Lisäksi Suomi on mukana mm. kivihiilen energiakäytön lopettamista ajavassa koalitiossa sekä merten suojelua edistävässä koalitiossa. 

Korona-ajan ensimmäinen suuri, fyysisenä järjestettävä YK-kokous

Glasgow’n kokous on korona-ajan ensimmäinen suuri YK-kokous, joka järjestetään fyysisenä kokouksena. Koronapandemia ei näytä vähentäneen osallistujien määrää, vaan osapuolikokouksen ja useiden sivutapahtumien odotetaan keräävän kaupunkiin yhteensä noin 28 000 ihmistä

Myös valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu Glasgow'n ilmastokokouksen yhteydessä keskiviikkona 3. marraskuuta. Ministerit keskustelevat muun muassa siitä, miten ilmastoasiat saadaan osaksi talouspoliittista päätöksentekoa. Suomea edustaa valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka toimii koalition puheenjohtajana yhdessä Indonesian valtiovarainministerin kanssa.

Terveysturvallisuus on huomioitu kokouskohtaisissa osallistujamäärissä, kokoustilojen suunnittelussa ja siivouksessa sekä kokousten rytmityksessä. Kokousosallistujien odotetaan tekevän päivittäin koronapikatestit ja lisäksi osallistuvan PCR-testeihin kokouksen alussa ja tarvittaessa myöhemminkin. Kokouspaikalla liikuttaessa tulee käyttää maskia ja huolehtia turvaväleistä muihin kokousosallistujiin.

Glasgow’n kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata Twitterissä #ilmastoCOP26

Lähde: YM

Kuva: Glasgow / Pixabay