IPPC:n uusi raportti julkaistiin elokuussa - todellisuudesta tiedämme jo enemmän

Kun IPCC:n pitkään odotettu uusi ilmastonmuutosraportti ilmestyi elokuussa, julkisuudessa lähdettiin kilvan kutsumaan sitä käänteentekeväksi ja nostamaan esiin yllättäviä uusia löydöksiä. Julkisuuden maailmassa tämä on ymmärrettävää, mutta myös hieman harhaanjohtavaa. Periaatteessa kaikki raportissa sanottu nimittäin jo tiedettiin – lukuisat asiat olivat esimerkiksi tämän uutiskirjeen seuraajille kovin tuttuja. Raportit kokoavat yhteen aiemmin tieteellisesti vahvistettua tietoa, rakentavat tutkijoiden konsensusta ja selittävät muulle maailmalle asiaa. Kuten ilmastotutkija Michael E. Mann totesi, IPCC:n raportit kipittävät kiinni todellisuutta, eli niiden ilmestyessä tiedämme jo enemmän – kuva olisi oikeastaan rahtusen karumpi, jos uusimmat tutkimustulokset ja mittaustulokset otettaisiin mukaan.

Kuva: Pixabay 

Ongelmat oli tunnettu jo ennen raportin ilmestymistä, eli perusteet toiminnalle ja vastaanpanemattomat vastaväitteet hidastelulle ovat olleet olemassa jo pitkään. Siinä mielessä ei nyt ole “viimeistään” selvää, että ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire, eikä nyt “vasta” tiedetä, että sen aiheuttamat mullistukset ovat jo päällä. IPCC:n raportti antoi näille jo tiedetyille asioille virallisen leiman.

Yksi tarkempi esimerkki ongelmallisesti uutisoinnista oli, että lukuisissa jutuissa raportista nostettiin esiin väite, jonka mukaan 1,5 asteen lämpenemisen raja oltaisiin rikkomassa selvästi oletettua aiemmin, 10 vuotta luultua aikataulua edellä. Tällainen viesti on omiaan ruokkimaan fatalismia, mutta journalistinen viesti ei osunut yksiin raportin tieteellisen viestin kanssa. Carbon Brief  tuotti tapansa mukaan nopeasti perusteellisen katsauksen raporttiin. Katsauksesta löytyy muun muassa perusteellinen selostus, miksi yllä mainittu luenta oli väärä. Real Climate julkaisi aiheesta erillisen kirjoituksen.

Itse raportin ja sen yhteenvetojen  lisäksi aiheeseen pääsee tutustumaan monissa muissakin kirjoituksissa. Climate Home News keräsi raportin viisi keskeistä viestiä. Suositeltavaa luettavaa ovat myös Michael E. Mannin  kirjoitus Time-lehdessä, Eric Holthausin juttu The Phoenixissa, Umair Irfanin ja Rebecca Leberin teksti Voxissa, Eric Rostonin ja Aksath Rathin teksti Bloomberg Greenissä sekä New York Timesissa julkaistu Lisa Friedmanin, Hiroko Tabuchin ja Winston Choi-Schagrinin tärkeä puheenvuoro kehittyvien maiden näkökulmasta. Twitterissä Zeke Hausfather kävi raportin sisältöä läpi.

Nostettakoon vielä esiin Nature-lehden elokuinen pääkirjoitus, jossa muistutettiin metaanipäästöjen hillinnän tärkeydestä. Jos raportista jonkin yksittäisen asian haluaa nostaa esiin, niin se on kiire myös metaanipäästöjen hillinnässä. Hiilidioksidipäästöt ovat mittakaavansa ja pitkäaikaisen vaikuttavuutensa vuoksi aina pääasia, mutta metaanipäästöjen hillinnällä saataisiin nopeita tuloksia aikaan. Lisäksi hiilidioksidipäästöjen alasajo – vaikka se onkin täysin välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – vähentää myös hiukkaspäästöjä, joiden viilentävä vaikutus on "verhonnut" osan lämpenemisestä. Alkuvaiheessa hiilidioksidipäästöjen hillinnällä on siis vaikutusta kumpaankin suuntaan, ja metaanipäästöjen leikkausten nopea vaikutus auttaisi suoraan lämpenemistä vähentäen. Toistaiseksi metaanipäästöihin on kiinnitetty liian vähän huomiota, ja ne ovat kasvaneet rajusti. IPCC:n uusi raportti nosti aiempiin verrattuna tämän asian huomattavasti näkyvämpään asemaan.

Lähde: BIOS