Ilmastonmuutos vaikuttaa arktiseen otsonikatoon

Kansainvälisen tutkijaryhmän tekemä tutkimus osoittaa, että arktisen stratosfäärin erittäin alhaiset talvilämpötilat yleistyvät ilmastonmuutoksen edetessä. Tutkimus osoittaa myös, että nämä äärimmäisen alhaiset yläilmakehän lämpötilat aiheuttavat merkittävää otsonikatoa. Tutkijat kyseenalaistavat uusilla havainnoillaan yleisen oletuksen, että otsonikerroksen oheneminen pysähtyisi muutamassa vuosikymmenessä kloorifluorihiilivetyjen (CFC) tuotantokiellon ansiosta.


Helmiäispilvet Kuva: Wikimedia Commons, Lisenssi (CC BY-SA 3.0)


Säähavaintoaineiston avulla tutkittiin stratosfäärissä esiintyviä äärilämpötiloja, jotka mahdollistavat niin kutsuttujen polaaripilvien muodostumisen. Polaaristratosfääripilvet edistävät arktista otsonikatoa muun muassa vapauttamalla klooria, joka tuhoaa tehokkaasti otsonia.


”Tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella stratosfäärin äärilämpötilojen esiintymisessä on havaittavissa kasvua ajanjaksolla 1980–2020. Keväällä 2020 havaittiin poikkeuksellisen alhaisia lämpötiloja arktisessa stratosfäärissä ja siihen liittyvää otsonikatoa. Noin 18 kilometrin korkeudella ilmakehässä otsonia oli 90–95 % tavanomaista vähemmän”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Rigel Kivi kertoo.


Analysoimalla Sodankylän pitkäaikaisia stratosfäärin lämpötila-aikasarjoja tutkijat havaitsivat, että vuosien 1965–1979 aikana esiintyi hyvin harvoin äärilämpötiloja, jotka mahdollistavat stratosfääripilvien muodostumisen, verrattuna uusimpiin stratosfäärin lämpötilahavaintoihin.


Kasvihuonekaasupäästöt ja niiden hillintä vaikuttavat arktisen otsonikerroksen tulevaisuuteen


Tutkijoiden mukaan tulevat kasvihuonekaasupäästöt ja niiden hillintä vaikuttavat merkittävästi arktisen otsonikerroksen tulevaisuuteen. Tutkijat analysoivat tutkimuksessaan myös 53 ilmastomallin tuloksia. Ilmastomallien mukaan näyttää mahdolliselta, että arktinen otsonikato pysyy nykytasolla ainakin vuoteen 2100 asti. Optimistisen skenaarion mukaan otsonikerros toipuu vuoden 1980 tasolle vuosisadan loppuun mennessä. On myös mahdollista, että otsonikato voimistuu tämän vuosisadan aikana, mikäli huomioidaan ennakoitu vesihöyryn lisääntyminen stratosfäärissä.


Ilmastonmuutoksen hillintä on siis tärkeää myös otsonikerroksen ja otsonikadon kannalta. Otsoni suodattaa suuren osan auringon haitallisesta UV-säteilystä, joten otsonikerroksen ohentuminen arktisessa stratosfäärissä voi johtaa siihen, että UV-säteilyä havaitaan suurempia määriä myös etelämpänä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.


Tutkimusta johti Saksan Alfred Wegener -instituutti, ja artikkelin pääkirjoittaja oli Peter von der Gathen. Tutkimuksessa oli mukana USA:n Marylandin yliopisto sekä Suomesta Ilmatieteen laitoksen Avaruus- ja kaukokartoituskeskus.


Lähde: Ilmatieteen laitos