Länsi-Lapissa sijaitseva Pallastunturin alue on yksi arktisen alueen tutkimuksen parhaiten varustelluista mittaustoiminnan keskittymistä, missä on monipuolinen ympäristö ilmakehän ja ekosysteemien välisen vuorovaikutuksen tutkimiseksi.
Arktinen seuranta- ja arviointiohjelma AMAP on julkaissut keskeisiä arviointiraportteja Islannissa 20.5.2021 järjestetyssä Arktisen neuvoston ministerikokouksessa. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ja asiantuntijat ovat osallistuneet raporttien tuottamiseen ja niiden pohjalta tehtyjen päätöksentekijöille suunnattujen yhteenvetojen laatimiseen.
Tärkeimpiä havaintoja arviointiraporteista:
Ilmaston lämpeneminen kiihtyy arktisella alueella
Arktisen alueen ilman keskilämpötila on noussut keskimäärin kolme kertaa nopeammin (3.1 oC nousu 1971–2019) verrattuna maailmanlaajuiseen keskiarvoon. Lämpeneminen on viime vuosina jatkanut kiihtymistään.
Ääri-ilmiöiden esiintyminen ja voimakkuus ovat kasvaneet. Esimerkiksi Grönlannin jäätiköt ovat sulaneet nopeaan tahtiin, ja maastopalot ovat yleistyneet arktisella alueella.
Arktisen alueen ilmastonmuutoksella on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Esimerkkejä ovat jäätiköiden sulamisen aiheuttama merenpinnan nousu ja ikiroudan sulamisesta johtuvat potentiaalisesti merkittävät muutokset kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa.
Lue lisää: Arctic Climate Change Update 2021: Key Trends and Impacts
Mustan hiilen ja muiden lyhytvaikutteisten yhdisteiden vähentäminen tehoaa nopeasti
Mustan hiilen, metaanin ja otsonin päästöjen vähentäminen vaikuttaa arktisen alueen ilmastoon lyhyellä aikavälillä seuraavan 20–30 vuoden aikana. Lisäksi se vähentää merkittävästi saasteiden terveysvaikutuksia sekä maailmanlaajuisesti että arktisella alueella.
Poliittiset päätökset ja teknologian kehitys ovat mahdollistaneet merkittäviä ilmansaasteiden päästövähennyksiä. Tämä on jo johtanut ilmanlaadun parantumiseen arktisilla alueilla. Päästöjen vähennyspotentiaali tulevaisuudessa on edelleen merkittävä.
Maailmanlaajuisesti ihmisperäiset metaanipäästöt ja metaanipitoisuudet nousevat edelleen.
Lue lisää: Impacts of Short-Lived Climate Forcers on Arctic Climate, Air Quality and Human Health
Elohopeaa kertyy arktiselle alueelle
Maailmanlaajuiset elohopeapäästöt kulkeutuvat ilman ja merivirtojen välityksellä arktiselle alueelle, mikä johtaa elohopean kertymiseen ravintoketjuissa. Arktisen alueen eliöstössä on havaittu sekä nousevia että laskevia elohopeapitoisuuksia. Taustalla on monimutkaisia syy-seurausketjuja, joihin todennäköisesti vaikuttaa myös ilmastonmuutos.
Elohopean pitoisuudet arktisilla alueilla asuvissa ihmisissä ovat maailmanlaajuisesti ennätyskorkeita, ja joissakin eläinpopulaatioissa pitoisuustasot ovat kriittisellä tasolla.
Elohopean kertymistä ja haitallisia vaikutuksia arktisilla alueilla voidaan vähentää maailmanlaajuisilla päästöjen vähennystoimenpiteillä.
Lue lisää: 2020 AMAP Mercury Assessment
Ilmastonmuutos muuttaa ympäristömyrkkyjen kulkeutumista
Ilmastonmuutos muuttaa sekä ympäristömyrkkyjen lähteitä että sitä, mihin ne ympäristössä päätyvät. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ikiroudan sulaminen sekä muutokset arktisen alueen ravintoketjuissa.
Ilmastonmuutos on hidastanut joidenkin yhdisteiden, esimerkiksi PCB:n, pitoisuuksien laskua arktisella alueella. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämpenemisen myötä ikiroutaan, lumeen ja jäähän varastoituneita yhdisteitä vapautuu uudelleen ilmaan.
Lue lisää: Pops and Chemicals of Emerging Arctic Concern: Influence of Climate Change
Lähde: SYKE