The Dasgupta Review – massiivinen raportti biodiversiteetin taloustieteestä

Helmikuun alussa ilmestyi taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review , joka laadittiin Iso-Britannian valtiovarainministeriön aloitteesta. Julkaisua verrattiin heti ilmestyttyään vaikutusvaltaiseen “Sternin raporttiin” (2006), joka käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta ja josta muodostui maamerkki aiheesta käydyssä keskustelussa. The Dasgupta Review’lle povattiin saman tien vastaavanlaista asemaa. Toisaalta julkisessa keskustelussa lausuttiin heti epäilyksiä siitä, että “luonnolle asetetaan hintalappu”.



BIOS-tutkimusyksikössä todettiin, että julkisen ymmärryksen ja keskustelun edistämiseksi tarvittaisiin kunnon analyysi yli 600-sivuisen raportin sisällöstä ja sen pääviesteistä. Sellainen puuttui, ja olisi erityisen tärkeä hahmottaa, lähestyykö raportti biodiversiteettikysymyksiä vakiintuneista taloustieteellisistä lähtökohdista vai haastaako se niitä. Mahdollisimman laajaa yleisöä syleilevät tiedotemateriaalit eivät tätä kertoisi. Sen vuoksi BIOS-tutkija Ville Lähde syventyi raporttiin ja kirjoitti siitä analyysin, joka ilmestyi BIOS-blogissa 5.3.

Lähteen analyysin mukaan Dasguptan raportti viestii vahvasti politiikan roolin välttämättömyydestä, kun taloudellista toimintaa pyritään ohjaamaan kestävämpään suuntaan etenkin biodiversiteetin kannalta. Raportti korostaa biodiversiteetin moninaista luonnetta ja sen perustavaa roolia niissä aineen ja energian kierroissa, jotka tekevät ihmiselämän ja siten myös kaiken taloudellisen toiminnan mahdolliseksi. Näin “hintalappua luonnolle” ei koskaan voida laskea millään yhtenäisellä kalkyylillä, lajien määrää tai populaatioiden kokoa luetteloiden. Talouspuheesta tuttu lausuma “ulkoisvaikutusten sisäistämisestä” ei siksi ole koskaan vain taloudellista hinnan määrittelyä vaan jopa ensisijaisesti politiikkaan ja kollektiiviseen toimintaan palautuva asia. Raportti muistuttaa toistuvasti, että vaarallisten keikahduspisteiden uhatessa suorat kiellot ja rajoitukset luonnon hyödyntämiselle menevät markkinalähtöisten keinojen edelle.

Lähde huomauttaa myös raportin ongelmista. Vahvasta BKT-kritiikistä huolimatta siinä nojataan pitkän aikavälin tarkastelussa hyvin kyseenalaisiin BKT-arvioihin. Niin ikään aiemmassa BIOS-analyysissä ongelmalliseksi kuvattuun ekologisen jalanjäljen mittariin tukeudutaan tavalla, joka heijastuu ongelmallisina johtopäätöksinä koskien esimerkiksi väestöä ja globaalia tasa-arvoa.

Raportin sisältöä käsiteltiin havainnollisesti Ylen Politiikkaradiossa 2.3. VATT:n Anni Huhtalan haastattelussa  – joskin yllä mainitut ongelmat unohtaen. Sitra julkaisi raportista oman tiivistelmänsä  , ja Anni Huhtala kirjoitti siitä VATT-blogiin. Filosofi Simo Kyllönen taas tarkasteli raportin eettisiä oletuksia.

Bathin yliopiston Nick Langridge kiittää kirjoituksessaan raporttia uskaliaista kannanotoista mutta näkee sen käytännön suositusten jäävän vaillinaisiksi. Science Media Centre julkaisi koosteen tutkijoiden reaktioista raporttiin. Samankaltainen kooste löytyy edie-sivustolta.

Lähde: BIOS
Kuva: EF/KL