Ilmastonmuutos voi vähentää metsämännyn juuriston ravinnonottokykyä

Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, alailmakehän otsonin määrän kasvua sekä typpilaskeuman lisääntymistä. Erityisesti ilmaston lämpenemisen oletetaan lisäävän kasvinsyöjähyönteisten määrää sekä mahdollistavan niiden leviämisen pohjoisiin metsiin. Ilmaston lämpeneminen, otsonin lisääntynyt määrä, maaperän typpipitoisuuden kasvu sekä kasvinsyöjähyönteisten aiheuttama tuho siis vaikuttavat Suomen metsiin tulevaisuudessa. Metsämänty on Suomen metsien lukuisin puulaji. Lämpeneminen ja maaperän typpipitoisuuden kasvu lisännevät myös mäntymetsien kasvua. Otsoni puolestaan on männyille haitallista ja aiheuttanee yhteyttämisen ja taimien kasvun vähenemistä. Myös kasvinsyöjähyönteisten aiheuttamat tuhot haitannevat taimien kasvua.

 Kuva: PxHere

MSc Muhammad Usman Rasheedin väitöstutkimus selvitti lämpenemisen, typpipitoisuuden lisääntymisen sekä otsonin ja kasvinsyöjähyönteisten versoille aiheuttaman tuhon vaikutuksia metsämännyn taimiin perustuen kahteen kenttäkokeeseen. Ensimmäisessä kokeessa tutkimuksessa männyntaimet altistettiin lämpenemiselle, suurelle maaperän typpilisäykselle, otsonin määrän kasvulle sekä neulasia syöville tähtikudospistiäisen toukille. Toisessa kokeessa männyntaimet altistettiin lämpenemiselle, maltilliselle maaperän typpilisäykselle sekä tukkimiehentäin aiheuttamille kuorivaurioille. Taimet altistettiin edellä mainituille olosuhteille sekä yksittäin, että usea altistustekijä kerrallaan kolmen kasvukauden ajan. Kokeiden tuloksina ilmoitettiin versojen ja juurien kasvu, juurien rakenne, sienijuurien määrä ja taimien maanalaisista osista peräisin olevat päästöt, jotka koostuvat haihtuvista orgaanisista yhdisteistä.

Kohonnut lämpötila ja typen lisäys edistivät taimien kasvua kummassakin kokeessa. Kasvun lisäys yhdistetyn altistuksen käsittelyissä, joissa lämmityksen lisäksi typen määrää lisättiin maltillisesti, oli vähäisempää kuin käsittelyissä, joissa altistustekijöitä oli vain yksi. Ensimmäisen kokeen suuri typen lisäys edisti enemmän versojen kuin juurten kasvua. Suuri typpilisä ja kasvinsyöjähyönteisten aiheuttamat vauriot vähensivät sienijuurien määrää. Taimien maanalaisista osista peräisin olevat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt vähenivät kaikkien eri altistustekijöiden, sekä niiden yhdistelmien seurauksena. Eri altistustekijät myös vaikuttivat toisiinsa kummankin kokeen niissä käsittelyissä, joissa yhdisteltiin useita olosuhteita.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että metsämännyn kasvua kuvaavat ennusteet saattavat yliarvioida kasvun, mikäli ne perustuvat kokeisiin, joissa on mukana ainoastaan yksi altistustekijä kuten lämpeneminen tai typpilisäys. Taimien maanalaisista osista peräisin olevien orgaanisten yhdisteiden päästöjen väheneminen yhdessä voi vaikuttaa juurten kasvuun, sienijuuriin sekä juurten vuorovaikutuksiin maaperän muitten eliöitten kuten siinä elävien kasvinsyöjien kanssa. Tulokset viittaavat myös siihen, että lämpeneminen, typen lisäys kuten myös otsoni ja kasvinsyöjähyönteisten aiheuttamat vauriot vähentävät juuriston ravinnonottokykyä, millä saattaa olla haitallinen vaikutus mäntymetsille.

Lähde: UEF