Suomen ilmanlaatu on parantunut monin tavoin viimeisten 25 vuoden aikana

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttilan väitöstyöstä käy ilmi, että kansainvälisesti käynnistetyillä ja kansallisesti toteutetuilla päästöjen rajoittamistoimilla on ollut tärkeä rooli ilmanlaadun parantamisessa Suomessa.

Pia Anttilan väitöksessä on arvioitu ilmanlaadun kehitystä kokoamalla yhteen ilmanlaadun mittaustiedot yli 20 vuoden ajalta ja noin 400 mittausasemalta Suomessa.

"Suurimmat onnistumiset on saatu niiden saasteiden kohdalla, joihin on kohdistunut pitkäaikaisia ja kunnianhimoisia kansainvälisiä päästöjenrajoitustoimia. Tällaisia saasteita ovat rikkidioksidi ja pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt, kuten PCB. Lisäksi paikallisen tason toimilla esimerkiksi katupölyn pitoisuudet on saatu Suomessa laskusuunnalle", Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila kertoo.

Katupöly on edelleen sitkeä ilmanlaatuhaitta

Nastarenkaiden käytöstä johtuva keväinen katupöly ilmenee korkeina hengitettävien hiukkasten eli halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin kokoisten hiukkasten (PM₁₀) pitoisuuksina. Katupöly on Suomessa kaupunkien paikallinen ilmanlaatuongelma.

"Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että paikalliset toimenpiteet, esimerkiksi liikennemäärien vähentäminen, muutokset autokannassa ja tienhoitotoimet, ovat olleet oikeansuuntaisia ja johtaneet kevään katupölytasojen laskuun. Vaikka ilmanlaatunormeja ei tällä hetkellä ylitetä, katupöly on edelleen sitkeä kiusa muuten hyvässä ilmanlaadussamme", Anttila toteaa.

Liikenteen typpidioksidipitoisuudet eivät ole vähentyneet odotetusti, otsonin huippupitoisuudet ovat laskeneet

Myös typen oksidien (NOₓ) päästöjen vähentäminen on onnistunut Suomessa, mutta kaupungeissa pitoisuudet eivät ole vähentyneet odotetusti. Dieselautojen lisääntynyt määrä ja niiden mahdollisesti korkeat suorat typpidioksidipäästöt on saattanut olla yksi pitoisuuksien laskua hidastava tekijä. Euroopan tasolla päästöjen vähentämistekniikoiden ja tyyppihyväksyntämenettelyjen kehittyminen on kuitenkin jo vähentänyt suorien typpioksidipäästöjen merkitystä.

Suomessa otsonin (O₃) huipputasot ovat laskeneet vuodesta 2006. Vastaavaa kehitystä on havaittu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja se on liitetty typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen vähentämiseen. Suomessa korkeat taustapitoisuudet ovat kuitenkin ongelmallisempia, ja niiden alentaminen edellyttää vielä laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Puun pienpolton sekä metsä- ja maastopalojen aiheuttamat haitat ennallaan

PAH-yhdisteiden eli polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut Suomessa laaja-alaista laskua. Tämä ei ole välttämättä yllättävää, koska niiden suurimpia lähteitä maailmanlaajuisesti ovat pienpoltto sekä metsä- ja maastopalot.

”Pyrkimykset näiden päästöjen vähentämiseksi ovat toistaiseksi olleet suhteellisen vähäisiä tai olemattomia”, Pia Anttila toteaa.

Väitöskirja tarkastetaan 27.10.2020 Helsingissä

FL Pia Anttila väittelee 27.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Air quality trends in Finland, 1994–2018”.

Väitöstilaisuus järjestetään Kumpulan kampuksen Physicum-rakennuksessa (Gustav Hällströminkatu 2, Helsinki), salissa D101. 

Vastaväittäjänä on professori Øystein Hov (Norjan Ilmatieteen laitos), ja kustoksena toimii akatemiaprofessori Markku Kulmala (Helsingin yliopisto).


Lähde: Ilmatieteen laitos
Kuva: Pixabay