 |
| Tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin kotimaisten ilmansaasteiden päästöjen vaikutuksia pienhiukkaspitoisuuksiin, niihin liittyviin terveyshaittoihin ja niistä aiheutuviin kansanterveydellisiin kustannuksiin. Kuva: PxHere |
Huono ilmanlaatu vaikuttaa väestön terveyteen, ja sitä kautta sillä on myös taloudellisia vaikutuksia. Atmospheric Chemistry and Physics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kotimaisten ilmansaasteiden päästöjen vaikutuksia pienhiukkaspitoisuuksiin, niihin liittyviin terveyshaittoihin ja niistä aiheutuviin kansanterveydellisiin kustannuksiin.
Tuoreessa julkaisussa tieteellisesti vertaisarvioitu laskentamalli on ensimmäinen koko Suomelle tehty, tärkeimmät ilmansaasteet kattava menetelmä haittakustannusten arvioitiin. Asiantuntijoiden käyttöön tarkoitetulla mallilla voidaan laskea kustannukset valittujen päästövähennysten ja ilmansaasteiden aiheuttamille terveyshaitoille.
”Tehokkainta on vähentää kotimaisia päästöjä, jotka tapahtuvat matalilla korkeuksilla, taajama-alueilla. Tällaisia ovat erityisesti tieliikenteen, puun pienpolton ja erilaisten työkoneiden päästöt”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jaakko Kukkonen summaa laskentamallilla saadut tulokset.
Mallin perusteella on myös mahdollista vertailla määrällisesti eri päästölähteistä tai eri alueilla tapahtuvien päästövähennysten seurauksia.
Kun voidaan arvioida päästöjen vähennysten taloudelliset seuraukset, päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaalla tavalla. Selvästi tehokkaampaa on vähentää primäärisiä eli päästön sisältämiä pienhiukkasia kuin vähentää sekundäärisiä eli muiden aineiden päästöistä ilmakehässä muodostuvia hiukkasia.
Haittakustannuslaskuri on vapaasti käytettävissä, kunnille löytyy oma sovellus
Haittakustannuslaskurin verkkoversio on maksutta kaikkien käytettävissä. Laskurilla voidaan arvioida suuntaa antavasti käyttäjän tarkastelemasta päästövähennystoimenpiteestä seuraavat terveyshyödyt rahallisesti ilmaistuna. Laskuri on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijakäyttöön. Laskurista on kehitetty myös oma sovellus kuntien käyttöön.
”Laskuria voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ilmansuojelun strategioita ja vertaillaan erilaisten toimenpiteiden kustannustehokkuutta”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Niko Karvosenoja.
Ilmansaasteilla on vaikutuksia myös ilmastoon, ympäristön likaantumiseen sekä luonnon tilaan. Nyt julkaistussa tutkimuksessa otettiin huomioon vain tärkein lyhyen aikavälin vaikutus, eli ilman pienhiukkasten vaikutus ihmisten terveyteen. Pienhiukkaset on merkittävin ihmisten terveyteen vaikuttava ilman epäpuhtaus.
Suomalaistutkijoiden kehittämässä mallissa arvioidaan ilmansaasteiden haittakustannuksia asteittain, syntyneistä päästöistä taloudellisiin vaikutuksiin. Jos päästöjen vähentämiseen tähtäävän toimenpiteen toteuttamisen kustannukset ovat tiedossa, mallilla voidaan arvioida, ovatko päästöjen vähentämisen kansanterveydelliset hyödyt rahallisesti arvioituna toimenpiteen hintalappua suuremmat.
Tutkimuksesta kirjoitettu julkaisu on maksutta saatavilla Atmospheric Chemistry and Physics -tiedelehdessä.
Julkaisu
Kukkonen, J., Savolahti, M., Palamarchuk, Y., Lanki, T., Nurmi, V., Paunu, V.-V., Kangas, L., Sofiev, M., Karppinen, A., Maragkidou, A., Tiittanen, P., and Karvosenoja, N.: Modelling of the public health costs of fine particulate matter and results for Finland in 2015, Atmos. Chem. Phys., 20, 9371–9391, https://doi.org/10.5194/acp-20-9371-2020, 2020
Lähde: Ilmatieteen laitos