Korona puhdisti ilmaa hetkellisesti

Pandemian takia asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua tilapäisesti. Poikkeustilan päättymisen jälkeen pitoisuudet ovat kuitenkin palanneet lähes entiselle tasolleen.
Helsinki Mannerheimintie. Kuva: Piqsels

Koronapandemian pysäyttämiseksi asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua Suomessakin. Liikenteen päästöjen väheneminen aiheutti selkeimmät muutokset kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudessa, mutta muutkin tutkitut saasteet osoittivat vähenemisen merkkejä poikkeustilan aikana.

Suurimmat typpidioksidipitoisuuden (NO₂) vähennykset olivat jopa 60 prosenttia. Myönteinen muutos oli kuitenkin vain tilapäinen.

"Poikkeustilan päättymisen jälkeen typpidioksidipitoisuudet ovat nyt palanneet lähes entiselle tasolleen", sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.

Myös otsonipitoisuudet (O₃) ja pienhiukkaspitoisuudet (PM₂.₅) pysyttelivät poikkeustilan aikana valtaosin pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Näillä herkästi kaukokulkeutuvilla saasteilla muutokset olivat kuitenkin typpidioksidia vähäisempiä.

"Suomeen ajoittain kulkeutuvat saastuneemmat ilmamassat aiheuttavat herkästi episodimaista, laaja-alaista pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksien kohoamista", Anttila selittää.

Koronan aiheuttama poikkeustila (18.3.–15.6.) ajoittui jokakeväiseen katupölyjaksoon. Koronarajoitukset vähensivät kuitenkin korkeimpien pitoisuuksien esiintymistä, ja pahoja katupölypäiviä oli vähemmän kuin normaalivuonna.

Selvitys koronan vaikutuksesta ilmanlaatuun tehtiin kuntien, teollisuuden ja Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun seurantatulosten perusteella vertaamalla poikkeustila-ajan pitoisuustasoja pitkän ajan keskiarvoihin (2017–2019).
Lähde: Ilmatieteenlaitos