 |
| Mäntymetsä on tyypillistä pohjavesialueille. Kuva: Pixabay |
”Hankkeessa kootaan metsätalouden pohjavesivaikutuksista tietopaketti, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi päivitettäessä metsänhoitosuosituksia”, hankkeen vetäjä Ritva Britschgi (SYKE) kertoo.
Suomessa on yli 5000 luokiteltua pohjavesialuetta, joiden pääasiallinen maankäyttömuoto on metsätalous. Metsänhoitotoimien vaikutuksia on tutkittu aiemmin lähinnä moreenimailla, jotka sijaitsevat luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella. Esimerkiksi ojien kunnostamisen ja kulotuksen vaikutuksista pohjavesialueilla on erittäin vähän tietoa.
Suunnittelutyökalu ja tarkistuslista metsätalouden toimijoille
Tutkimus- ja seurantatietoa tarvitaan kehitettäessä työkaluja metsätalouden toimenpiteiden hallintaan pohjavesialueilla. Hanke tuottaa sekä suunnittelutyökalun pohjavesialueiden vesien hallintaan että pohjavesialueita koskevan tarkistuslistan metsätalouden toimijoille. Työkalut tarjotaan helposti saataville niin metsäalan ammattilaisille kuin metsänomistajillekin.
Hankkeessa selvitetään, voitaisiinko muissa yhteyksissä kerättyä seurantatietoa hyödyntää metsänhoitotoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa yhdistämällä ne paikka- ja kaukokartoitustietoihin. Tarkastelu auttaa arvioimaan toimenpiteiden ja pohjaveden seurantasuosituksia.
Metsätalouden pohjavesivaikutukset (MEPO) -hanke (2020 – 2021)
Valtioneuvoston kanslian tilaaman MEPO-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Tapio Oy, Oulun yliopisto, WaterHope ja Gain Oy. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen metsäkeskus. Hanketta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.
Hanke käynnistyi toukokuussa 2020 ja valmistuu joulukuussa 2021, jolloin hankkeen tulokset julkaistaan Valtioneuvoston julkaisusarjassa.
Lähde: SYKE