Luonto jää sivurooliin lisätalousarvioesityksessä – Elvytystoimet eivät saa heikentää ympäristön tilaa

Ennakkotietojen perusteella hallituksen lisätalousarvioesitys kohdistaa runsaasti rahaa myös useisiin ympäristölle ja ilmastolle haitallisiin, mikä vie perustan kestävyydeltä. 
Kuva: Ekofokus / KL

Hallitus päätti tiistaina vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä, joka on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa. WWF:n näkemyksen mukaan lisätalousarvioesitys ei huomioi riittävästi kestävyyskriteereitä, joiden tärkeyttä on nostettu esiin muun muassa Martti Hetemäen johtaman Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa ja Krista Mikkosen asettamassa Kestävän elvytyksen työryhmän ehdotuksissa.

”Kestävyyskriteerit on otettava tosissaan. Ilmastolle ja ympäristölle haitallisia aloja ja investointeja ei tule rahoittaa. Elvytystoimet eivät saa heikentää luonnon monimuotoisuutta, pahentaa ympäristön ja ilmaston tilaa tai tukea luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder, joka on mukana Kestävän elvytyksen työryhmässä.

Tällä hetkellä lisätalousarvioesitys sisältää monia tukia ja investointeja, joiden kokonaisvaikutukset voivat olla ympäristölle ja ilmastolle haitallisia. Näiden kohteiden valinnassa ei ole käytetty kestävyyskriteerejä.

Esimerkiksi Metsä Groupin biotuotetehtaan infrahankkeille osoitetaan 156 miljoonaa euroa. Rahoitus tukisi puun käytön lisäämistä tilanteessa, jossa 76 prosenttia metsäluontotyypeistä on jo uhanalaisia. Maatalouden investointitoiminnan tukemiseen kaavaillaan 70 miljoona euroa, joka voi ohjautua eläintuotannon tukemiseen. Tämä vaikeuttaisi kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Lisätalousarvioesityksen pöytäkirjamerkintöjen mukaan hallitus suunnittelee myös ilmastolle haitallisten kotimaan lentoyhteyksien tukemista.

Ilmastotoimiin ja luonnonsuojeluun saatiin myös lisärahoitusta, mutta summat ovat pieniä suhteessa muihin investointeihin.

”Lisärahoitus metsien suojeluun ja kestäviin investointeihin on tervetullutta. Muutamat vihreät elvytystoimet eivät kuitenkaan tee elvytyksestä kestävää, jos toisella kädellä rahoitetaan moninkertaisesti ilmastolle ja ympäristölle mahdollisesti haitallisia kohteita”, Rohweder toteaa.

Kestävyyskriteerien käyttäminen on erittäin tärkeää etenkin uuden ilmastorahaston kohdalla, jota ollaan lisätalousarviossa pääomittamassa. Kestävyyskriteereillä varmistetaan, että investoinnit ovat aidosti hyödyllisiä ilmastolle ja luonnolle.

Luonnon monimuotoisuus on kohtalonkysymys syksyn budjettiriihessä

Koska luonto- ja ilmastoinvestoinnit ovat jäämässä puolitiehen lisätalousarviossa, luonnon monimuotoisuus on huomioitava äärimmäisen tarkasti syksyn budjettiriihessä. Hallituksen asettaman COVID-19-tiedepaneelin mukaan Suomen on tehostettava merkittävästi toimiaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

”Tärkein ja kiireellisin toimi budjettiriihessä on luopua ilmastolle ja ympäristölle haitallisista tuista. Kyseiset toimet ovat välttämättömiä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Ensimmäisenä on luovuttava turpeen energiakäytön alennetusta verookannasta”, Rohweder sanoo.

Lisäksi budjettiriihessä on kurottava kiinni aiempina vuosina syntynyttä luonnonsuojeluvelkaa: luontoa ei ole suojeltu riittävästi. Velan kattamiseksi tarvitaan vuosittain 100 miljoonan euron lisäinvestointi, jolla voidaan kasvattaa luonnonsuojelualueita esimerkiksi Metso-ohjelman avulla. Lisäksi tarvitaan rahoitusta muun muassa perinneympäristöjen kunnostamiseen ja hoitoon, kalateiden rakentamiseen ja patojen purkamiseen, soiden ennallistamiseen sekä vieraslajien torjuntaan.

”Luonnonsuojeluun tehtävät investoinnit eivät ole tällä hetkellä riittävällä tasolla. Ne kuitenkin tuottaisivat monia hyötyjä: monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi parannettaisiin myös ilmaston tilaa, työllisyyttä ja ihmisten terveyttä”, Rohweder sanoo.

Lähde: WWF Suomi