Euroopan merten tulevaisuus on epävarma, jos johdonmukaisiin toimiin ei ryhdytä heti

Euroopan merillä on entistä enemmän uhkia, muun muassa meren luonnonvarojen ylihyödyntäminen, saasteet ja ilmastonmuutos. Merten palauttaminen hyvään kuntoon edellyttää kiireellisiä toimia. Euroopan ympäristökeskuksen raportti merten ekosysteemeistä julkaistiin hiljattain. Raportin mukaan pian ei ole enää mahdollista korjata vuosikymmenten laiminlyöntiä ja väärinkäyttöä.
Kuva: PxHere
EEA:n raportin ”Marine Messages II” mukaan Euroopan merten tämänhetkinen kunto on yleisesti ottaen huono. Se on huono uutinen ihmisille, koska se vaikuttaa elämänlaatuun, elinkeinoihin ja talouksiin. Merten pitää olla kunnossa, jotta ne voivat tuottaa muun muassa happea, ruokaa, elinkelpoisen ilmaston ja tiettyjä raaka-aineita. Meret myös auttavat meitä virkistäytymään, pysymään terveinä ja ovat osa vapaa-aikaamme.

Itämereltä Välimerelle ulottuvien Euroopan merten aikaisempi ja nykyinen käyttö on vaatinut veronsa ja aiheuttanut muutoksia meriympäristön lajien ja luontotyyppien koostumuksessa ja merien yleisessä fyysisessä ja kemiallisessa rakenteessa. Näiden monitahoisten ongelmien lisäksi vaivana on vielä ilmastonmuutos, joka pahentaa muiden uhkien vaikutuksia. EEA:n raportin mukaan näiden muutosten yhteisvaikutukset etenevät tällä hetkellä tavalla, joka voi aiheuttaa peruuttamattomia vaurioita merten ekosysteemeille. Meren ekosysteemin toipumisesta on raportin mukaan kuitenkin merkkejä joillakin alueilla. Niillä on usein vuosikymmenten ajan toteutettu merkittäviä toimenpiteitä, jotta voidaan vähentää muun muassa saastumisen, rehevöitymisen ja liikakalastuksen vaikutuksia.

”Meremme ja niiden ekosysteemit kärsivät vuosien vakavasta ylihyödyntämisestä ja laiminlyönnistä. Paluuta entiseen ei ehkä enää pian ole, mutta, kuten raporttimmekin vahvistaa, merten ekosysteemit voidaan yhä palauttaa entiseen tilaan, jos toimimme päättäväisesti ja johdonmukaisesti. Meidän on myös saatava aikaan kestävä tasapaino sen välillä, kuinka käytämme merta ja miten käyttö vaikuttaa meriympäristöön. Tässä yhteydessä EU:n uusi vuoteen 2030 ulottuva biodiversideettistrategia ja muut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman osat tuovat uutta toivoa siitä, että kiireelliset ja johdonmukaiset suojelu- ja palautustoimet saadaan pian käyntiin”, EEA:n pääjohtaja Hans Bruyninckx sanoo.

EU:n jäsenvaltiot eivät todennäköisesti saavuta kaikilla vesialueillaan vuoteen 2020 mennessä tavoitetta ympäristön hyvästä tilasta, joka kuuluu EU:n meriympäristön suojelua koskevaan tärkeimpään säädökseen eli EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (MSFD). Direktiivin voimaantulon jälkeen on kuitenkin edistytty ja saavutettu huomattavia tuloksia. Nämä päätelmät saavat vastakaikua Euroopan komission omasta raportista, jossa arvioidaan kyseisen direktiivin täytäntöönpanon nykyistä tilaa. Myös tämä raportti julkaistiin tänään. EEA:n raportissa annetaan tietoa komission arviointia varten ja ehdotetaan ratkaisuja, jotka voivat auttaa EU:ta saavuttamaan lainsäädännön tavoitteen puhtaista, terveistä ja tuottavista meristä, pääasiassa ekosysteemipohjaisella hoidolla.

Kaikki EU:n jäsenvaltioiden komissiolle raportoimat tiedot julkaistaan ensimmäisen kerran aihekohtaisella verkkosivustolla WISE-Marine. Sivustolla on myös tietotuotteita ja visualisointityökaluja, joista saa yleiskuvan meriympäristön tilasta EU:ssa.

Muita keskeisiä havaintoja
  • EU:n meritalous kasvaa jatkuvasti, ja kilpailun meren luonnonvaroista, kuten kalasta, fossiilisista polttoaineista, mineraaleista tai uusiutuvan energian tuotannosta ja tilasta, odotetaan tiivistyvän. Tämä tuo lisäpainetta jo ennestään ylihyödynnettyihin meren ekosysteemeihin. Tämän välttämiseksi toimialan kasvussa on päästävä eroon siitä, että meren ekosysteemi huononee ja köyhtyy, ja kasvu on rajoitettava meren kestävään käyttöön.
  • EU:n tekemistä ja maailmanlaajuisista sitoumuksista huolimatta luonnon monimuotoisuuden vähenemistä Euroopan merissä ei ole onnistuttu pysäyttämään. Suojelutilanne on edelleen epäsuotuisa monella merieliöiden lajilla ja meren luontotyypillä. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota muun muassa merilintujen, merinisäkkäiden (hylkeiden ja valaiden) sekä kalakantojen, kuten turskan, haastavaan tilanteeseen.
  • Yksittäisiin meriympäristön lajeihin suunnatuilla hoitotoimenpiteillä on onnistuttu parantamaan niiden tilannetta joillakin EU:n merialueilla. Nämä hajanaiset onnistumiset eivät kuitenkaan korvaa ihmisen toiminnasta johtuvien monien paineiden yhteisvaikutuksia kaikilla Euroopan merillä.
  • Alueilla, joilla on käynnistetty ja tehty johdonmukaisesti alueellista yhteistyötä, tiettyjen paineiden kielteiset suuntaukset ovat alkaneet kääntyä. Tämä koskee esimerkiksi ravinteiden ja saastuttavien aineiden tasoja ja vieraslajien esiintymistä.
  • Maan ja meren vuorovaikutus sekä rannikkoalueiden merkitys ovat tärkeitä ulottuvuuksia, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa meriympäristöön kohdistuvien paineiden vähentämistä.
  • Muutokset meren lämpötilassa ja happipitoisuudessa sekä meren happamoituminen ovat merkkejä siitä, että EU:n merialueilla tapahtuu kielteisiä systeemisiä muutoksia, jotka voivat edelleen vähentää merten ekosysteemien sietokykyä, muun muassa ilmastonmuutoksen osalta.Aiemmin täytäntöön pantujen EU:n ja alueellisten toimintalinjojen avulla on voitu tunnistaa useita hyödyllisiä kokemuksia merten ekosysteemien palauttamisessa. Niitä pitäisi hyödyntää, kun laaditaan toimenpiteitä ja ratkaisuja puhtaiden, terveellisten ja tuottavien merten aikaansaamiseksi.
  • Poliittisella määrätietoisuudella, lisäresursseilla sekä lisäämällä sidosryhmien koordinointia ja käytäntöjen yhdentämistä Eurooppa pystyy saavuttamaan mertensä hyvän tilan nykyisessä EU:n poliittisessa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vähennettävä merten ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta. Vuoteen 2030 ulottuvan uuden EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella 30 prosenttia Euroopan meristä ja saada kymmenen prosenttia tiukan suojelun piiriin. Sillä saadaan uutta vauhtia kyseisten paineiden vähentämiseen.
  • Euroopan merten hyvän tilan saavuttaminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjen kestävän sinisen talouden ja merten aluesuunnittelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Lähde: EEA

Creative Commons -lisenssi Tämän "Euroopan merten tulevaisuus on epävarma, jos johdonmukaisiin toimiin ei ryhdytä heti" artikkelin käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä 2.5 Tanska -lisenssi.