Suomen ekosysteemiobservatorio käynnistyy – Biodiversiteetti- ja ekosysteemiseurantojen kehittämiselle merkittävä rahoitus hallitusohjelmasta

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien tila on heikentynyt niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Vaikuttavien korjaustoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus edellyttävät aiempaa kattavampaa ja ajantasaisempaa luontotietoa. Myös tuoreen EU:n biodiversiteettistrategian mukaan on tarpeen kehittää päätöksentekoa tukevaa tietopohjaa luonnosta. Luontotietoa tarvitaan myös ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä biodiversiteetin tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat myös vahvasti yhteen kietoutuneita ongelmia.

”Haluamme hallituksessa tehdä vahvasti tietoon perustuvaa politiikkaa. Luonnonsuojelun lisämääräraha mahdollistaa entistä ajantasaisemman luontotiedon saannin. Nyt käynnistyvä Suomen ekosysteemiobservatorio kerää ja kehittää ratkaisuja, jotka auttavat luontomme monimuotoisuuden turvaamisessa. Tarvitsemme ajankohtaista ja tutkittua tietoa, jotta voimme ratkaista kestävyyskriisin,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Jotta luonnon ja ekosysteemien tilan parantamiseen tehtyjen panostuksien vaikutuksia voidaan pitkäjänteisesti seurata, tarvitaan yhtenäisiä tapoja hallita tietoa. Lisäksi tarvitaan uusia havaintomenetelmiä, joiden avulla ennallistamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemien toiminnalle voidaan mitata. Suomen ekosysteemiobservatorion tavoite on tuoda näihin haasteisiin ratkaisuja.
Lintulaskentaa Suomenlahdella arktisten lintujen muuttoreitillä. Kuva Riku Lumiaro.


Tavoitteena luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen

Suomen ekosysteemiobservatorio (FEO – Finnish Ecosystem Observatory) luo kansallisen yhteistyömallin ja tietoalustan tukemaan ekosysteemien tilan laajamittaista seurantaa, arviointia ja tutkimusta. Hankkeessa kootaan yhteen hajallaan olevia luonnon tilan seurantaa tukevia toimintoja ja kehitetään tutkimus- ja seurantainfrastruktuurien puutteellisia osia.

Hanke edistää havaintoverkostojen, kaukokartoitusaineistojen, analyysialgoritmien sekä avoimien aineisto- ja raportointituotteiden hyödyntämistä ja kehitystyötä. Erilaisten digitaalisten aineistojen nopeasti kasvava määrä, aineistojen lisääntynyt avoimuus ja saavutettavuus sekä analyysi- ja mallinnusmenetelmien kehitys tekevät Suomen ekosysteemiobservatorion toimeenpanosta nyt ajankohtaista.

”Kehittämällä kansallista yhteistyötä ja yhdistämällä nykyisiä tiedonkeruu- ja käyttömenetelmiä voidaan tuottaa integroitua tietoa vastaamaan päätöksenteon tarpeisiin ja luomaan politiikkasuosituksia, joilla luonnon tilan heikentyminen voidaan pysäyttää ja jalkauttaa elinympäristöjen ennallistamisen ilmasto- ja ekosysteemihyödyt yhteiskuntaan laaja-alaisesti”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Petteri Vihervaara Suomen ympäristökeskuksesta.

Suomen ekosysteemiobservatorio käynnistyy ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen rahoittamana ja ensimmäisen vuoden panostus on noin 1,3 miljoonaa euroa. Suomen ekosysteemiobservatorion toimintaa kehitetään laajapohjaisena eri toimijoiden yhteistyönä ja jatkossa toiminnan rahoituspohjaa pyritään laajentamaan.

Olemassa oleva luontotieto ja uudet tiedonkeruun menetelmät paremmin käyttöön

Koko Suomen alueelta kaivataan entistä tarkempaa tietoa luontotyyppien esiintymisestä ja niiden kunnosta. Erityisesti kunta- ja maakuntatasolla on kasvava tarve luonnon monimuotoisuutta ylläpitävään ja hiilineutraaliin maankäytön suunnitteluun. Vihervaara kuvaa tämän hetkisen tilanteen haastavuutta: ”Kattavaa tietoa Suomen luonnosta ei tähän mennessä ole ollut kovin helposti saatavilla yhdestä lähteestä. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden työajasta suuri osa on mennyt lähtötietojen haalimiseen useista eri lähteistä.”

Luontotiedon tuottamisen modernisointi on yksi ekosysteemiobservatorion tavoitteista. Luontotiedon tuottamiseen ja ekosysteemien tilan seurantaan voidaan kehittää uusia menetelmiä ja esimerkiksi hyödyntää nykyistä aktiivisemmin Euroopan Unionin Copernicus-satelliittiaineistoja, joiden tuottamiseen Suomi panostaa vuosittain yli 8 miljoonaa euroa. Suomen ekosysteemiobservatorion käynnistys on merkittävä harppaus biodiversiteetti- ja ekosysteemiseurantojen modernisoimiseksi. Samalla Suomi näyttää edelläkävijyyttä muille EU:n jäsenmaille, sillä vastaavia järjestelmiä ei toistaiseksi ole käytössä monessa muussakaan maassa.
Loppusyksyn sateliittikkuvassa näkyy Urho Kekkosen kansallispuiston lumihuippuisia tuntureita sekä jäätyneitä soita. Idän matalammat tunturit eivät ole vielä saaneet lumipeitettä.



Uudet teknologiset ratkaisut ja niihin pohjautuva seurantamentelmien kehitys ovat mullistaneet mahdollisuutemme saada lähes reaaliaikaista tietoa ekosysteemien tilasta. Yhdistämällä kaukokartoitusta ja tekoälysovelluksia tarkkoihin maastomittauksiin ja mallinnukseen voidaan esimerkiksi ennakoida maankäytön tai ilmastonmuutoksen vaikutuksia biodiversiteetin tilaan tai ekosysteemiprosesseihin, kuten hiilenkiertoon.

Menetelmien kehittymisen rinnalla on tärkeää huolehtia tietoaineistojen ja mallien avoimuudesta, mikä on ekosysteemiobservatorion toiminnan lähtökohta. Päätöksenteon pohjana käytettävän tiedon avoimuus on keskeinen osa tiedon luotettavuuden ja päätösprosessien läpinäkyvyyden arvioimisessa.

Tutkijat, asiantuntijat ja kansalaiset hyötyvät laajasti, kun aiemmin hajanaiset tiedot saadaan automaattisemmin prosessoitua ja jaettua yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta kaikkien saataville.

”Tavoitteenamme on, että neljän vuoden päästä Suomen ekosysteemiobservatorio palvelee laajasti luontotiedon tarvitsijoita kuntatasolta EU-tason päätöksentekoon”, sanoo Vihervaara.

Lisää aiheesta
  • Suomen ekosysteemiobservatorio
  • Lähde: SYKE