Ympäristöjalanjälki tukemaan julkisten hankintojen ilmastovaikutusten arviointia

Euroopan komission kehittämää tuotteiden ympäristöjalanjälkimenetelmää käytetään tuotteiden koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioinnissa. Menetelmää tulisi hyödyntää myös julkisten hankintojen ilmastovaikutusten selvittämisessä, ehdottaa Suomen ympäristökeskus uudessa selvityksessä.
Ympäristöjalanjälki. Kuva: © Joe Beck / Unsplash

”Ympäristöjalanjälkeä eli PEF-laskentatapaa voidaan tällä hetkellä pitää kattavimpana ja uusimpana menetelmänä tuotteiden koko elinkaaren aikaisen ympäristötiedon tuottamiseksi. Se ohjeistaa aiempia standardeja ja laskentatapoja tarkemmin, miten tuotteen ympäristövaikutukset mallinnetaan”, sanoo tutkija Johanna Suikkanen.

Suomen ympäristökeskus suosittelee, että PEF-menetelmän mukaista hiili- tai ympäristöjalanjälkilaskelmaa edellytettäisiin toimittajilta julkisissa hankinnoissa vähintään sopimuksen yhteydessä. Tämä käytäntö valmistaisi markkinoita myös laajempaan menetelmän käyttöön tulevaisuudessa. Suomen hallitusohjelmassa on linjattu, että hankintalakia muutetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

”Kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien sekä valtion hankinnoilla ja investoinneilla on suuri merkitys, sillä niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain yli 11 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, eli yli 15 prosenttia Suomen kulutusperusteisesti lasketuista päästöistä. Tieto hankintojen hiilijalanjäljestä auttaisi julkisia organisaatioita vähentämään ilmastopäästöjä sekä luomaan markkinoita vähähiilisille tavaroille ja palveluille”, sanoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen.

Täsmälliset ohjeet ympäristöarviointiin

Julkisissa hankinnoissa on tarve vertailla erilaisia tuotteita tai palveluita toisiinsa kilpailutuksen avulla tai jo sitä ennen markkinakartoituksessa. Ympäristöjalanjälkimenetelmällä voidaan tuottaa vertailukelpoista tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja sen avulla voidaan laskea esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjälki.

Ilmastovaikutusten lisäksi PEF-menetelmällä voidaan selvittää muun muassa tuotteen vaikutukset ekotoksisuuteen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen ja luonnonvarojen ehtymiseen. Tuotteen koko elinkaaren ajalta määritellään, mitkä vaiheet ja prosessit aiheuttavat merkittävimmät ympäristövaikutukset. Menetelmässä esitetään lähtötietojen laadulle yksityiskohtaiset vaatimukset.

Kilpailutus edellyttää tuoteryhmäkohtaisia laskentasääntöjä

Se, miten hyvin ympäristöjalanjälkimenetelmää voi hyödyntää julkisen hankinnan yhteydessä riippuu siitä, onko hankittavana olevalle tuoteryhmälle olemassa niin sanotut PEFCR-laskentasäännöt. Kun ilmastovaikutukset lasketaan tuoteryhmäkohtaisten PEFCR-sääntöjen mukaisesti, tieto on vertailukelpoista ja sitä voidaan käyttää perusteena kilpailutustilanteessa.

Tällä hetkellä PEFCR-sääntöjä on 17 tuoteryhmälle ja kehitteillä on sääntöjä viidelle uudelle tuoteryhmälle. SYKEn selvityksessä tarkasteltiin erityisesti meijerituotteiden ja IT-laitteiden (muistiyksiköiden) tuoteryhmäsääntöjä. Sääntöjä on olemassa myös esimerkiksi pesuaineille, sisämaaleille, T-paidoille ja elintarvikkeille. Uusia sääntöjä kehitetään parhaillaan muun muassa tekonurmelle ja vaatteille.

Jos PEFCR-laskentasääntöjä käytetään koko ympäristöjalanjäljen mittaamiseen, niin laatuvaatimukset täyttävien tietokantojen käyttö on ilmaista. Mikäli niitä käytetään ainoastaan ilmastovaikutusten laskentaan, niin käyttö on maksullista.

Ympäristöjalanjälki todentamaan tuotteiden ympäristöominaisuudet Euroopassa

Euroopan komissio on kehittänyt ympäristöjalanjälkimenetelmää yhteistyössä monien kansallisten ja teollisten toimijoiden kanssa viimeisen vuosikymmenen ajan. Komissio suosittelee menetelmää tuotteiden elinkaaristen ympäristövaikutusten arviointiin. Tällä hetkellä komissio kerää kokemuksia menetelmän käytöstä ja parantelee sitä. Vuonna 2021 on odotettavissa päätöksiä menetelmän laajemmasta käytöstä tuotteiden ympäristöominaisuuksien arvioinnissa ja viestinnässä.

”Myös maaliskuun alussa julkaistun EU:n uuden kiertotalouden toimintaohjelman pohjalta on odotettavissa, että jatkossa PEF-menetelmällä todennetaan tuotteiden ympäristöväittämiä”, sanoo Suikkanen.

”On tärkeää, että kunnat saavat uusia välineitä ilmastoasioiden huomioimiseksi toiminnassaan. Canemure-hankkeessa Helsingin kaupunki on toiminut pioneerina hankintojen hiilijalanjäljen arvioinnissa. Hankkeen yksi tavoite on saada toimivia ilmastonmuutoksen hillinnän käytäntöjä levitettyä. Pyrimme aktiivisesti jakamaan myös Helsingin oppeja muihin kuntiin Suomessa”, sanoo Canemure-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Laura Saikku SYKEstä.

Vähähiilisiä julkisia hankintoja voidaan edistää esimerkiksi kehittämällä kriteerejä hiilijalanjäljelle ja edistämällä hiilijalanjälkilaskentaa hankintaprosessin yhteydessä. Suomen ympäristökeskus tuotti nyt julkaistun raportin yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Helsinki edistää vähähiilisiä julkisia hankintoja Canemure-hankkeessa. Aiemmin SYKE on selvittänyt ympäristöjalanjäljen vaikutuksia muun muassa pohjoismaiseen ympäristömerkintään ja muuhun integroituun tuotepolitiikkaan.

Raportti: Tuotteiden ympäristöjalanjälkimenetelmä PEF - Käyttö julkisten hankintojen ilmastovaikutusten arvioinnissa

Lähde: SYKE