Puun pienpoltto heikentää ilmanlaatua pohjoismaisissa kaupungeissa

Puun pienpoltolla on merkittäviä vaikutuksia ilman pienhiukkasten pitoisuuksiin ja väestön terveyteen pohjoismaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Oslossa puun pienpolton osuus ilman pienhiukkasista on jopa 30–60 prosenttia. Helsingissä puun polttaminen kiinteistöjen tulisijoissa aiheuttaa vuositasolla enimmillään 15 prosenttia pienhiukkasten pitoisuuksista.
Kuva: Pixabay

Tutkimuksessa selvitettiin, miten puun pienpoltto vaikuttaa ilman pienhiukkasten pitoisuuksiin Helsingissä, Oslossa, Kööpenhaminassa ja Uumajassa. Puun poltosta peräisin olevien pienhiukkasten osuus pitoisuuksista oli selvästi suurin Oslossa: keskeisillä alueilla 30–60 %. Pienpolton osuus oli toiseksi suurin Uumajassa (8–22 %), sitten Kööpenhaminassa (0–20 %).

"Helsingissä puunpolton osuus pienhiukkasista vaihteli alueellisesti pienistä arvoista enintään 15 prosenttiin", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jaakko Kukkonen.

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti pienpolton vaikutuksia pienhiukkaspitoisuuksiin Pohjoismaiden eri kaupungeissa.

Pienpoltto on suurin kotimainen pienhiukkasten lähde. Aiemmissa Ilmatieteen laitoksen, SYKEn ja THL:n tutkimuksissa on havaittu, että puun pienpoltto aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 200 ennenaikaista kuolemaa. Kaikkiaan ilmansaasteiden on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 2 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.

Puuta poltetaan ja pitoisuuksia rajoitetaan pohjoismaisissa kaupungeissa eri tavoin

Puun polton käyttötavat vaihtelivat huomattavasti tutkituissa kaupungeissa.

"Helsingissä ja Kööpenhaminassa puun poltto on yleisintä esikaupunkialueilla, pientalojen lämmityksessä", summaa Jaakko Kukkonen.

Oslossa puun poltto on yleistä myös kaupungin keskustassa, ja siellä puuta käytetään myös suurempien asuinrakennusten lämmittämiseen. Uumajassa puuta poltetaan sekä kaupungin keskustassa että sen ulkopuolella.

Pohjoismaissa puun polton haitallisia vaikutuksia yritetään hallita erilaisin tavoin: tiedottamalla, taloudellisilla ohjaustoimilla ja hallinnollisin toimin. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on saatu hyviä tuloksia ottamalla käyttöön taloudellisia kannustimia vanhojen uunien ja takkojen korvaamiseksi uusilla, puhtaammilla laitteilla. Ruotsissa puunpolttoa on pyritty rajoittamaan muun muassa kieltämällä se kokonaan tietyillä alueilla tai kieltämällä ns. mukavuuskäyttö lämpiminä vuodenaikoina. Kaikissa tutkituissa maissa on järjestetty tiedotuskampanjoita puhtaamman puunpolton edistämiseksi.

Kaupungin sijainti ja muut päästölähteet vaikuttavat pienhiukkasten pitoisuuksiin

Pienhiukkasten pitoisuudet, kaikki päästöt huomioon ottaen, olivat korkeimmat Kööpenhaminassa, jossa pitoisuudet vaihtelivat alueellisesti arvosta 9 mikrogrammaa kuutiossa (µg/m3) arvoon 13 µg/m3. Pienhiukkaspitoisuudet olivat toiseksi korkeimmat Oslossa, seuraavaksi korkeimmat Helsingissä ja matalimmat Uumajassa. Helsingissä pitoisuudet vaihtelivat välillä 6–10 µg/m3.

"Kööpenhaminan korkeammat pienhiukkasarvot johtuvat pääosin siitä, että kaupunki sijaitsee lähempänä Keski- ja Itä-Euroopan huomattavia päästöalueita, osittain myös kaupungin muista päästölähteistä", sanoo Jaakko Kukkonen.

Tutkimuksessa pienhiukkaspäästöjä sekä mitattiin että mallitettiin. Tutkimuksessa selvitettiin pienhiukkaspitoisuuksia vuosilta 2011 (Uumaja), 2013 (Helsinki ja Oslo) ja 2014 (Kööpenhamina). Tutkimuksessa otettiin huomioon myös kaikki muut paikalliset päästölähteet ja kauempaa kulkeutuneet pienhiukkaset.

Tutkimus oli osa pohjoismaista "Understanding the link between Air pollution and Distribution of related Health Impacts and Welfare in the Nordic countries" -hanketta (NordicWelfAir), jota on rahoittanut Nordforsk. Se on myös osa Suomen Akatemian rahoittamia GLORIA- ja BATMAN -hankkeita, ja Swedish Environmental Protection Agencyn rahoittamaa SCAC-hanketta.

Tutkimus:
Savolahti, M.; Lehtomäki, H.; Karvosenoja, N.; Paunu, V.-V.; Korhonen, A.; Kukkonen, J.; Kupiainen, K.; Kangas, L.; Karppinen, A.; Hänninen, O. Residential Wood Combustion in Finland: PM2.5 Emissions and Health Impacts with and without Abatement Measures. Int. J. Environ. Res. Public Health 2019, 16, 2920.  doi.org/10.3390/ijerph16162920

Lähde: Ilmatieteen laitos