 |
| Talo tulessa. "Ilmastokriisi - 2050 on liian myöhäistä - on toimittava nyt". Kuva: Tim Dirven |
“Olemme epäonnistumassa, jos meillä ei ole suunnitelmaa tieteeseen perustuvalle päästövähennystavoitteelle vuoteen 2030 mennessä eikä keinoja lopettaa tukia fossiilisille polttoaineille. Vuosikymmenten jahkailu on vienyt meidät pisteeseen, jossa ilmastoromahdus uhkaa elämää maapallolla. On toimittava nyt - ei kymmenen vuoden päästä”, sanoo Sebastian Mang, Greenpeacen EU:n ilmastopoliittinen neuvonantaja.
Ilmastolakiehdotuksen ainoa sitoumus on Euroopan unionin laajuinen tavoite saavuttaa nettonollapäästöt - eli hiilinielujen on oltava vähintään yhtä suuret kuin ilmastopäästöt - vuoteen 2050 mennessä. EU-maiden hallitukset päättivät tavoitteesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa 2019.
Vaikka ilmastolakiehdotuksessa puhutaan päästövähennysten väliaikatarkastelusta, vuodelle 2030 ei ole tavoitetta. Komission on annettava ehdotus vuoden 2030 tavoitteesta syyskuuhun mennessä, mikä on liian myöhään. Jäsenmaiden hallitusten olisi erittäin vaikea sopia uudesta tavoitteesta ennen YK:n ilmastokokousta marraskuussa.
Kaksitoista jäsenmaata - Suomi, Ruotsi, Tanska, Latvia, Alankomaat, Itävalta, Ranska, Luxemburg, Italia, Espanja, Portugali ja Slovenia - on lähettänyt kirjeen (pdf) komissiolle, jossa vaadittiin EU:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 mahdollisimman nopeasti, jotta EU voisi johtaa esimerkillään elintärkeää marraskuun YK:n ilmastokokousta Glasgow’ssa.
“Nyt Suomen on yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa osoitettava johtajuutta. Suomi, Ruotsi ja Tanska voivat yhdessä vaatia Eurooppaa sitoutumaan päästövähennystavoitteeseen, jolla EU tekee oman osansa lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen”, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Hanna Paulomäki.
Taustatietoa englanniksi EU:n ilmastolakiehdotuksesta: EU climate law media briefing.
Eilen 3. maaliskuuta 2020 Greenpeace heijasti sanat "Climate Crisis – 2050 is too late – EU Act Now" Euroopan komission rakennukseen.
Lähde: Greenpeace