Ruo­an ko­ti­mai­suusas­te kas­va­nut jul­kis­keit­tiöis­sä, lä­hi­ruo­an osuus py­sy­nyt sa­ma­na

Ruoan kotimaisuusaste on kasvanut julkiskeittiöissä, mutta lähiruoan osuus pysynyt lähes samana. Parhaiten lähiruoan osuutta on pystyneet kasvattamaan Etelä-Pohjanmaa sekä Satakunta. Näin todetaan Ruralia-instituutin juuri julkaisemassa "Lähiruoka puheissa ja teoissa – julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä" -raportissa. Miksi lähiruokaa ei käytetä enemmän? Syynä ovat mm.vähäinen tai epätasainen tarjonta sekä tuotteiden soveltumattomuus julkiskeittiön tarpeisiin esimerkiksi liian alhaisen esikäsittelyasteen takia.
Kollaasin kuvat: Pixabay

Kyselyn perusteella omasta maakunnasta ostetaan keskimäärin 16 prosenttia julkiskeittiöiden elintarvikkeista, mikä on suunnilleen sama osuus kuin vuonna 2013 (15 %). Toisaalta kotimaisuusasteessa on koko maan tasolla havaittavissa selvästi suurempaa muutosta.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti uusi vuoden 2019 syksyllä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella aikaisemmin vuonna 2013 toteutetun valtakunnallisen kyselyn suomalaisille julkisen sektorin hankintarenkaille ja -yksiköille. Kyselyllä selvitettiin muun muassa elintarvikehankintojen alueellista jakautumista, julkisen sektorin näkemyksiä lähiruuasta ja koettuja esteitä sen hankinnalle. Lisäksi selvitettiin, onko lähiruuan käytössä tapahtunut muutoksia vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna.

Kyselyn tulosten perusteella lähiruoan käytön osuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta vuosien 2013 ja 2019 välillä. Kotimaisuusaste puolestaan on noussut noin 78 prosentista vuonna 2013 noin 83 prosenttiin vuonna 2019.

  • Olen ilahtunut kotimaisuusasteen noususta julkisissa ruokapalveluissa, mutta lähiruuan käytön osalta julkiskeittiöt näyttävät junnaavan paikoillaan. Tarvitaan vielä pitkäjänteistä työtä lähiruoan käytön edistämiseksi. Raportti nostaa esiin kehittämiskohteita, joista tuottajien ja lähiruokayrittäjien on nyt otettava tosissaan koppia kuten tuotevalikoimien laajentaminen, volyymien kasvattaminen ja toimitusvarmuus, kommentoi erityisasiantuntija Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lä­hi­ruo­kaa han­ki­taan mel­ko vaih­te­le­vas­ti eri maa­kun­nis­sa

Omasta maakunnasta hankittujen elintarvikkeiden osuus vaihtelee tuoreen kyselyn perusteella maakunnittain yhdestä prosentista 47 prosenttiin. Vuonna 2013 toteutetun kyselyn tuloksiin verrattuna alueelliset erot lähiruokahankinnoissa ovat kasvaneet, sillä lähiruuan osuudet vaihtelevat maakunnittain nyt selkeästi enemmän kuin aikaisemmin. Omasta maakunnasta yleisimmin hankituissa tuotteissa korostuvat melko samat tuotteet kuin aikaisemmin, eli leipä ja muut leipomotuotteet, kasvikset ja marjat, mutta myös liha- ja maitotuotteet. Kotimaisuusaste vaihtelee maakunnittain noin 70 prosentista 95 prosenttiin.

Kaikissa maakunnissa ollaan pääosin sitä mieltä, että lähiruoan käyttöä tulisi julkiskeittiöissä lisätä. Monissa maakunnissa sen myös uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Suurimmiksi esteiksi lähiruoan käytölle kuitenkin mainittiin muun muassa vähäinen tai epätasainen tarjonta sekä tuotteiden soveltumattomuus julkiskeittiön tarpeisiin esimerkiksi liian alhaisen esikäsittelyasteen takia.

Sa­ta­kun­ta ja Ete­lä-Poh­jan­maa on­nis­tu­neet par­hai­ten lä­hi­ruo­an li­sää­mi­ses­sä

Korkeimmat oman maakunnan osuudet elintarvikehankinnoissa löytyvät Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta, joissa myös kotimaisuusaste on korkeimpien joukossa, yli 90 prosenttia. Satakunnassa noin 47 prosenttia elintarvikkeista hankitaan omasta maakunnasta. Tämä tarkoittaa selvää kasvua vuoden 2013 kyselyn mukaiseen tilanteeseen, jolloin oman maakunnan osuus oli noin 28 prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla on päästy selvään kasvuun oman maakunnan elintarvikkeiden käytössä, sillä lähiruoan osuus on noussut noin 23 prosentista 40 prosenttiin vuosien 2013 ja 2019 välillä.

Julkiskeittiöiden elintarvikehankintojen kohdistamisella on vaikutuksensa muun muassa alueiden talouteen ja työllisyyteen. Sekä Satakunnassa että Etelä-Pohjanmaalla julkiskeittiöiden lähiruuan käytön kasvun arvioidaan tarkoittaneen miljoonien eurojen ja kymmenien henkilötyövuosien suuruisen myönteisen vaikutuksen alueen talouteen ja työllisyyteen.

Julkaisu:

Viitaharju Leena, Kujala Susanna, Hakala Outi ja Trogen Ada.  (2020). Lähiruoka puheissa ja teoissa – Julkiskeittiöiden lähiruoan käytön muutos vuosien 2013 ja 2019 välillä. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 201.

Teksti: Ruralian viestintä
Lähde: HY