Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin – suuret saastuttajamaat tyrmäsivät kansalaisten ilmastohuolen

Valtiot eivät päässeet riittävään sopuun tärkeistä neuvottelukohdista Madridin ilmastokokouksessa. Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle.
Madridin  COP25 ilmastokokous.  Kuva: UN / flickr (CC BY-NC-SA 2.0)

Madridin ilmastokokouksen odotettiin vauhdittavan ilmastotoimia ja lähettävän vahvan viestin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristämisestä, mutta toisin kävi. Samaan aikaan kun kansalaiset, erityisesti nuoret, vaativat ilmastopäätöksiä voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, monet valtiot vähät välittivät ihmisten hätähuudoista ja ilmastotieteen viesteistä.

"Suuret saastuttajamaat eivät voi enää jatkaa välinpitämätöntä linjaansa, sillä ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa. EU:ta lukuun ottamatta yksikään suurista saastuttajamaista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Kokous venyi historiallisen pitkäksi saastuttajamaiden viivyttelyn lisäksi siksi, että puheenjohtajamaa Chileltä puuttui neuvotteluissa sekä varmuus että läpinäkyvyys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen kehittyville maille jäi Madridin kokouksessa täysin riittämättömäksi. Teollisuusmaat torppasivat kehittyvien maiden pyynnöt uudesta ja erillisestä rahoituksesta. Päätöksessä viitataan suurpiirteisesti, että vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.

"Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa. Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle. Laihat rahalupaukset eivät mitenkään riitä vahinkojen ja menetysten korvaamiseen", painottaa Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

Valtiot eivät myöskään päässeet sopuun Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan viimeisestä isosta kohdasta eli markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Kansainvälisille hiilimarkkinoille tarvitaan yhteiset, vahvat pelisäännöt, jotta kaupankäynti oikeasti vähentää päästöjä. Maat eivät päässeet yhteisymmärrykseen, joten neuvottelut jatkuvat ensi vuonna.

"Ratkaisun pitkittyminen on tässä tilanteessa parempi vaihtoehto kuin se, että maat olisivat hyväksyneet huonot säännöt, joiden muuttaminen jälkikäteen on lähes mahdotonta. Olemme erittäin tyytyväisiä, että EU:lla oli rohkeutta puolustaa ilmastotoimien uskottavuutta. EU myös vaati ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamista", sanoo WWF:n Rahunen.

Kansalaisten ilmastoaktiivisuutta tarvitaan nyt kaikkialla maailmassa enemmän kuin koskaan, sillä tällä hetkellä osa maista seisoo 1,5 asteen mukaisten ilmastotoimien esteenä. Kansalaisten pitää vaatia päättäjiltä, yrityksiltä ja sijoittajilta fossiilisista polttoaineista luopumista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Suomella on nyt mahdollisuus osoittaa, että ratkaisut ovat olemassa, kun poliittista tahtoa on riittävästi.

Tiedotteessa mukana ovat Allianssi, Dodo, Fingo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Plan International Suomi, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Lähde: WWF Suomi