Ilmastokriisi on merten kriisi – uusi raportti osoittaa kiireellisten mertensuojelutoimien tarpeen

Ilmastokriisin vaikutuksilla maailman meriin on vakavia seurauksia luonnon monimuotoisuudelle ja ihmiskunnalle. Ne vaativat määrätietoisia ja maailmanlaajuisia poliittisia päätöksiä ja toimia  seuraavan vuoden aikana, toteaa Greenpeace Internationalin tuore raportti In Hot Water: The Climate Crisis and the Urgent Need for Ocean Protection (pdf). Raportti on katsaus siihen, miten nopeasti ja laajasti fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa meriveden lämpenemistä, merenpinnan nousua, merten happamoitumista ja happikatoa. Häiriöitä ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa ympäri maailman havaitaan jo nyt.
Kuva: Pixabay

“Valtameret tuntuvat kaukaisilta, mutta niiden hyvinvointi on ihmisten ja luonnon elinehto. Monen elinkeino, miljoonien ruokaturva, ja happi jota me kaikki hengitämme, on merten elämän aikaansaannosta. Nyt meri kuumenee, sen pinta kohoaa ja elinympäristöt muuttuvat dramaattisesti. Ilmastokriisi on merten kriisi”, sanoo Greenpeace Nordenin meriasiantuntija Laura Meller.

Raportti kehottaa hallituksia kiireellisiin toimiin. Seuraavat 12 kuukautta ovat merkittävien kansainvälisten päätösten kannalta ainutlaatuinen mahdollisuus tarttua ilmastokriisiin, luonnon köyhtymiseen ja mertensuojeluun maailmanlaajuisesti. Hallitusten on sitouduttava tarpeeksi kunnianhimoiseen tahtiin ilmastopäästöjen vähentämisessä Espanjan ja Iso-Britannian ilmastokokouksissa, solmittava vahva YK:n mertensuojelusopimus vuoden 2020 aikana, ja sitouduttava suojelemaan vähintään 30% maailman meristä vuoteen 2030 mennessä YK:n biodiversiteettisopimuksen kokouksessa Kiinassa ensi lokakuussa.

Vähintään 30% meristä on suojeltava maailmanlaajuisessa mertensuojelualueiden verkostossa, jotta meren ekosysteemit voivat toipua ja sopeutua nopeisiin muutoksiin. Mertensuojelualueet auttavat myös turvaamaan merten ekosysteemien luontaisia hiilinieluja ja hiilen varastoja. Raportti osoittaa alueet, joilla ilmastokriisin vaikutukset ovat erityisen voimakkaita, ja suosittelee suojelutoimien kohdentamista erityisen arvokkaille alueille. Tällaisia ovat Pohjoinen ja Eteläinen jäämeri, erityisen tärkeät valaiden elinalueet, koralliriutat, mangrovemetsät, meriruohoniityt, Sargassomeri, mesopelaginen vyöhyke ja syvänmeren alueet, jotka on jätettävä rauhaan syvänmeren kaivuulta.

“Nopeat ilmastopäästöjen leikkaukset ovat elinehto mertensuojelun onnistumiselle, ja meret ovat meille elintärkeä liittolainen kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. On upeaa, että Suomi on sitoutunut suojelemaan vähintään kolmanneksen maailman meristä. Suomen hallituksen on ponnisteltava vahvan mertensuojelusopimuksen puolesta, jotta tavoite voidaan saavuttaa” sanoo Meller.

Lähde: Greenpeace