Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen riippuu metsistä

Lisääntyneet hakkuut ovat jo johtaneet Suomen hiilinielujen romahtamiseen, ja uusimpien laskelmien mukaan hiilinielujen pieneneminen jatkuu. Tämä vaarantaa Rinteen hallituksen tavoitteen hiilinegatiivisuudesta ja vaatii metsien hakkuiden rajoittamista.
Kuva: KL / Ekofokus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimpien lukujen perusteella Suomen hiilinielu on jäämässä pitkäksi aikaa pieneksi mikäli hakkuita yhä kasvatetaan. Luken aiemmassa arviossa vuoden 2035 nielun suuruus oli noin 35 Mt hiilidioksidia. Tuoreessa arviossa luku on vain 17,9 Mt hiilidioksidia. Muutos on seurausta viime vuosien korkeista hakkuista. Nielujen pienuus vuonna 2035 olisi seurausta yhä kasvavista hakkuista, jotka uhkaavat myös metsäluontoa ja vesistöjä.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho toteaa, että näin iso pudotus vaikeuttaa merkittävästi hiilinegatiivisuustavoitteen saavuttamista.

“Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu, joten se, saavutammeko hiilineutraalisuuden vuonna 2035 ja voiko Suomi olla ilmastoa viilentävä sen jälkeen riippuu metsistä.”

Vuosina 2017–2018 Suomen hiilinielut romahtivat 30 prosenttia kasvaneiden hakkuiden takia. Nielut ovat nyt ennätysmatalat. Hakkuut ovat jo nyt ylisuuret, ja ne uhkaavat sekä ilmastoa että luonnon monimuotoisuutta. Jotta Suomi voi olla ilmastoa viilentävä, ainoa keino on luopua fossiilisista polttoaineista, rajoittaa metsien hakkuita ja ottaa käyttöön luonnon ilmastoratkaisut hiilinielujen vahvistamiseksi. Tarvitsemme lisää elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista, talousmetsiin jatkuvapeitteistä kasvatusta ja kestävyyskriteerit bioenergialle.

Hiilinielujen kokoa ohjaa EU:n maankäyttösektoria koskeva LULUCF-asetus. Tällä viikolla maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ilmoitti, että asetuksen mukaista metsien hiilinielun vertailutasoa ei saada valmiiksi ennen joulukuun puoltaväliä. Komission asettamaan määräaikaan on tuolloin vain muutama viikko.

Viime vuonna Suomi toimitti EU:lle esityksen, joka sallisi hakkuiden kasvattamisen 30 prosentilla ilman vastuuta lisähakkuiden ilmastovaikutuksesta. Luonnonsuojeluliitto arvosteli Suomen esitystä lisähakkuiden sisällyttämisestä arvioon sekä ylioptimistisen kasvumallin ja korkokannan käytöstä. Myös EU-komissio ja sen asettama asiantuntijaryhmä ovat esittäneet Suomelle kysymyksiä, jotka tarttuvat samoihin ongelmiin.

Asiantuntijat ovat löytäneet Luken aiemmista vertailutasolaskelmista useita virheitä. Poliittisista paineista huolimatta avoimuus ja muiden asiantuntijoiden osallistaminen ovat avainasemassa erityisesti, koska kokonaisuus on niin monimutkainen.

“Tarvitaan paras mahdollinen osaaminen varmistamaan, että laskelmat ovat uskottavia. Myös kansalaisyhteiskunnalla on oikeus tulla kuulluksi tilanteessa, jossa Suomen esitys määrittää ilmastopolitiikkaa keskeisesti. MMM:n on varmistettava riittävä kuulemisaika ja mahdollisuus korjata laskelmia kommenttien pohjalta”, Aho sanoo.

Luken viimeisimmät laskelmat osoittavat siis, että hakkuut pienentävät nieluja. Hallitusohjelman mukaan hiilinielujen on kasvettava lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tämä tavoite ja 1,5 asteen mukainen ilmastopolitiikkaa jäävät saavuttamatta, ellei metsien hakkuisiin puututa. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tänään julkistamien arvioiden perusteella Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa, mutta sitä varten tarvitaan uusia laajoja toimia kaikilla sektoreilla. On Rinteen hallituksen näytön paikka.

Lähde: SLL