a>

Risuja ja ruusuja komission esittämille Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöille

Euroopan komission esitykset ensi vuoden Itämeren kalastuskiintiöiksi ovat pääosin tieteellisten neuvonantojen mukaisia, arvioivat ympäristöjärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Coalition Clean Baltic ja Fisheries Secretariat. Järjestöt kuitenkin kyseenalaistavat lohen, läntisen silakan ja itäisen turskan esitykset, jotka eivät noudata tieteellisiä neuvoja.
Silakat. Kuva: Olev Mihkelmaa / Wikipedia (CC BY-SA 3.0)

"Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen tieteellisen neuvonannon mukaan EU:n kaupallisen kalastuksen saalis saisi olla 58 900 lohta. Komission esitys 86 575 lohesta ei noudata tätä suositusta. EU:n lokakuun ministerineuvoston tulee noudattaa tieteellistä neuvoa eikä komission esitystä", sanoo Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Coalition Clean Balticin kalastusasiantuntija Nils Höglund toteaa, että läntisen silakan tieteellinen neuvonanto on jo toisena vuonna peräkkäin se, ettei sitä kalasteta. Komissio ei ottanut sitä huomioon viime vuoden esityksessään, ja jäsenmaat pahensivat asiaa nostamalla kiintiötä vielä enemmän.

“Ei ole yllätys, että kanta ei kasvanut. Ikävä kyllä komission esitys ei ole nytkään tieteellisen neuvonannon mukainen. Me vaadimme kalastuksesta vastaavia ministerejä tukemaan tieteellistä neuvonantoa.”

Itäisen turskan osalta tieteellinen neuvo on selvä: kanta on kriisissä, muistuttaa Fisheries Secretariatin asiantuntija Lindsay Keenan.

“Pidämme hyvänä sitä, että komissio esittää itäisen turskan kalastuksen lopettamista. Kannatamme myös esitettyjä turskan lisääntymisajan rauhoituksia. Ne ovat tärkeä osa Itämeren molempien turskakantojen elvyttämistä. Olemme kuitenkin huolestuneita esitetystä itäisen turskan sivusaalispyynnistä, koska mitään lukuja sen mahdollisesta suuruudesta ei vielä ole esitetty."

Järjestöt korostavat, että sivusaaliin määrää vähentäviä kalanpyydyksiä täytyy ottaa enemmän käyttöön. Sellaisia on jo olemassa. Kalastuskiintiöiden ehtona on myös oltava enemmän valvontaa ja seurantaa aluksille, joilla on keskisuuri tai korkea riski väärinkäytöksille.

Ulappalajien, eli silakan ja kilohailin osalta komission esityksessä ei ole otettu huomioon tieteellisen neuvon suositusta siitä, että osa niistä pitäisi säästää heikon turskakannan ruoaksi. Tämä pitää ottaa osaksi turskan pitkän tähtäimen elvytyssuunnitelmaa.

"Itämeren monet kalalajit ovat kriisissä, ja ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteen saavuttaminen, eli ylikalastuksen lopettaminen vuoteen 2020 mennessä, riippuu ratkaisevasti päätöksistä, jotka tehdään Suomen ollessa nyt EU:n ja Baltfishin puheenjohtajana", Veistola muistuttaa.

Järjestöt vaativat, että komissio ja jäsenmaat aloittavat kiireesti Itämeren meriluonnon ongelmien ratkaisemisen. Ympäristö- ja kalastusministerien täytyy toimia yhdessä, jotta tarvittavat päätökset saadaan tehtyä ja toimeenpantua.

Tausta:
Suomi toimii puheenjohtajana Baltfishin foorumissa ja korkean tason kokouksessa Helsingissä 4.–5. syyskuuta. Itämeren maiden kalastuksesta vastaavat virkamiehet keskustelevat näissä kokouksissa komission kalastuskiintiöitä koskevasta esityksestä. Heidän tavoitteensa on päästä yksimielisyyteen ennen EU:n kalastusministereistä koostuvan neuvoston kokousta, joka pidetään 15.–16. lokakuuta.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa. Tänään 4. syyskuuta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on Euroopan parlamentin kalastuksesta vastaavan PECH-komitean kuultavana Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteista.

Lähde: SLL