Metsien suojelussa suuria alueellisia eroja

Vuoden 2019 alussa Suomessa oli suojeltua metsä- ja kitumaata yhteensä 2,88 miljoonaa hehtaaria. Pinta-ala koostui lakisääteisten suojelualueiden metsistä (2,42 miljoonaa hehtaaria) ja talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteista (0,47 miljoonaa hehtaaria). Edelliseen, vuoden 2016 tilastoon verrattuna metsä- ja kitumaan suojelupinta-ala on kasvanut 12 prosentista 13 prosenttiin, mikä selittyy pääosin talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteiden pinta-alan kasvulla. Tiukasti suojeltua metsämaata, jolla ei harjoiteta lainkaan metsätaloutta, oli 1,21 miljoonaa hehtaaria eli kuusi prosenttia metsämaan kokonaispinta-alasta. Metsien suojeluaste vaihtelee paljon alueittain, suurin osa metsä- ja kitumaan suojelualueista, lähes 80 prosenttia, sijaitsee Pohjois-Suomessa.

– Metsien suojelutilastossa metsällä tarkoitetaan metsä- ja kitumaan pinta-alaa, jotka yhdessä muodostavat puustoisen alan eli metsän. Vuonna 2019 suojelluista metsistä sijaitsi metsämaalla 1,7 miljoonaa ja kitumaalla 1,2 miljoonaa hehtaaria. Metsien suojelutilastossa tarkastellaan lakisääteisten suojelualueiden ja talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteiden kehitystä metsä- ja kitumaalla, määrittelee yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Valtaosa Suomen tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla perustetuilla luonnonsuojelualueilla ja suojeluohjelmissa luonnonsuojelualueiksi perustettavaksi varatuilla alueilla sekä erämaa-alueilla. Näillä alueilla ei harjoiteta lainkaan metsätaloutta. Näiden metsien pinta-ala oli vuoden 2019 alussa yhteensä 2,2 miljoonaa hehtaaria, mikä oli 10 prosenttia metsä- ja kitumaan kokonaispinta-alasta. Tiukasti suojeltua metsämaata oli 1,2 miljoonaa hehtaaria eli kuusi prosenttia metsämaan kokonaispinta-alasta.

– Lakisääteisesti suojeltujen ja talousmetsien monimuotoisuuskohteiden lisäksi rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia, erilaisia luontoarvojen suojelua tukevia metsiä oli vuoden 2019 alussa 0,4 miljoonaa hehtaaria. Niitä ei tilastossa luokitella suojelluiksi, Ylitalo jatkaa.

Suojellut metsät sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa

Suurin osa metsä- ja kitumaan suojelualueista, lähes 80 prosenttia, sijaitsee Pohjois-Suomessa (Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat). Pohjoisessa niitä oli 2,3 miljoonaa hehtaaria eli 20 prosenttia alueen metsäpinta-alasta. Etelä-Suomessa suojeltuja metsiä oli 0,6 miljoonaa hehtaaria, ja ne kattoivat metsäpinta-alasta viisi prosenttia. Pohjois-Suomen suojelluista metsistä oli metsämaata 1,2 miljoonaa hehtaaria (10 %). Etelä-Suomessa tämän maaluokan pinta-ala oli 0,5 miljoonaa hehtaaria (4 %).

Tiukasti suojeltuihin alueisiin kuuluvia metsä- ja kitumaita Pohjois-Suomessa oli 1,9 miljoonaa (17 % metsäpinta-alasta) ja Etelä-Suomessa 0,4 miljoonaa (3 %) hehtaaria. Metsämaan osuus näiden alueiden pinta-alasta oli pohjoisessa 0,9 miljoonaa (8 %) ja etelässä 0,3 miljoonaa hehtaaria (3 %).

– Noin 85 prosenttia suojelluista metsä- ja kitumaista on valtion mailla. Yksityismetsien suojelukohteiden suhteellinen merkitys kasvaa etelää kohti siirryttäessä, toteaa Ylitalo.

Metsien suojelupinta-ala on hieman lisääntynyt

Edelliseen, vuoden 2016 alun tilanteen mukaiseen, tilastoon verrattuna metsä- ja kitumaan suojelupinta-ala on kasvanut koko maassa 12 prosentista 13 prosenttiin. Pohjois-Suomessa ala on kasvanut 19 prosentista 20 prosenttiin, kun taas Etelä-Suomessa se on pysynyt viidessä prosentissa.

Kokonaan metsätalouden ulkopuolella olevien alueiden pinta-ala on edelliseen selvitykseen verrattuna lisääntynyt Pohjois-Suomessa 16 prosentista 17 prosenttiin. Sekä Etelä-Suomessa (3 %) että koko maassa (10 %) pinta-alaosuudet ovat pysyneet entisellään.

Lähde: Luonnonvarakeskus