Jäämeren radan rakentaminen ihmisoikeussopimusten vastaista

Peter Vesterbackan lähteminen mukaan jo kertaalleen kannattamattomaksi todettuun Jäämeren rata- hankkeeseen ei tee radasta kannattavampaa eikä toteuttamiskelpoista. Päätökselle radan rakentamisesta ei ole edellytyksiä, koska saamelaiset ovat jo kertaalleen tyrmänneet hankkeen.

Poron hoitoa. Kuva: Mats Andersson / WkimediaCommons (CC BY 2.0)

Vesterbackan mukaan radan vaikutus saamelaisten porolaitumiin ratkeaisi keskustelemalla.

Lapin ratahanke. (CC BY-SA 3.0)
Kuva: Wikimedia Commons

”Radan vaikutukset eivät ole keskustelu- tai tulkintakysymys. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on kansainvälisen oikeuden turva perinteisiin elinkeinoihinsa. Jäämeren rata pirstoisi poronhoidolle tärkeät laidunalueet, mikä paliskuntien mukaan pilaisi poroelinkeinon toimintaedellytykset”, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

Ihmisoikeussopimusten ja -käytäntöjen mukaan hyväksyntä alkuperäiskansoja koskeviin hankkeisiin tarvitaan niiltä yhteisöiltä, joihin vaikutus kohdistuu, eli esimerkiksi paliskunnilta. Paliskuntien lisäksi saamelaisten korkeimmat viralliset edustajat saamelaisneuvosto ja Suomen saamelaiskäräjät ovat kaikissa tähänastisissa lausunnoissaan yksiselitteisesti tyrmänneet ratahankkeen kulttuurilleen ja elinkeinoilleen haitallisena.

Greenpeace tukee saamelaisyhteisöjä

Greenpeace tukee saamelaisyhteisöjä poronhoidolle ja luonnolle haitallista teollista maankäyttöä vastaan. Greenpeace ja poronhoitajat ovat tehneet vuodesta 2003 alkaen tuloksellista yhteistyötä valtion metsien hakkuiden vähentämiseksi ja arvokkaiden metsäalueiden suojelemiseksi. Jäämeren ratahanketta vastaan on toimittu yhdessä syksystä 2018 alkaen.