Uusi arvio - joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen

Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 %. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire.
Pikkuapollo on lehtoniityillä ja hakamailla elävä vaarantunut perhonen. Lajilla on kolme erillistä luontaista esiintymisaluetta, ja lisäksi lajia on onnistunein siirtoistutuksin palautettu neljännelle alueelle, jossa lajia on esiintynyt viimeksi 1900-luvun alkupuolella. Pikkuapollo on riippuvainen laidunnuksesta ja lajia uhkaa avoimien alueiden sulkeutuminen. Kuva: Mikko Kuussaari.



Uhanalaisten osuus suurin linnuissa ja sammalissa

Noin kolmannes maamme linnuista ja sammalista on uhanalaisia. Uhanalaisten lajien osuus on suuri myös jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä. Tilanne on näissä kaikissa lajiryhmissä huonontunut edellisestä arvioinnista. Selkärankaisista eläimistä lähes kolmasosa on uhanalaisia. Äärimmäisen uhanalaisia ovat esimerkiksi naali, järvilohi ja peltosirkku kahdenkymmenen muun lajin ohessa.

Noin 10 prosenttia Suomen hyönteislajeista on uhanalaisia. Joidenkin hyönteisten osalta on tapahtunut parannusta, sillä monet eteläiset lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä. Toisaalta yli 200 perhoslajia on entistä uhanalaisempia, vaikka 152 lajin tila onkin parantunut.



Lajien uhanalaistuminen jatkuu kaikissa elinympäristöissä

Nopeinta uhanalaistuminen on tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Niiden lajistossa on tapahtunut vain yksittäisiä muutoksia parempaan. Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksista.

Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä ja perinneympäristöissä sekä muissa ihmistoiminnan vaikutuksesta syntyneissä ympäristöissä. Osa niiden lajistosta on uhanalaistunut, mutta samaan aikaan toisten lajien tilanne on parantunut ja uhanalaistuminen on kokonaisuutena hitaampaa kuin tuntureilla ja soilla. Metsissä ja perinneympäristöissä elää eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.



Suurin uhka elinympäristöjen väheneminen ja laadun heikkeneminen

Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille. Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.

Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen.

Lajien tilanteen parantamiseksi tarjolla konkreettisia toimia

Lajien uhanalaistumisen pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon. Uhanalaisuusarvioinnissa eli Punaisessa kirjassa esitetään sekä laajoja että kohdennettuja toimenpiteitä lajien elinolosuhteiden parantamiseksi. Suojelualueet eivät yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä.

Aktiivisia suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi merkittävästi lisätä erityisesti soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lajiesiintymistä ja lajien elintavoista. Myös tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä tulisi parantaa.

Viides Suomen lajien uhanalaisuusarviointi

Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin viidennen kerran. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta. Mukana oli myös asiantuntijaharrastajia ja eläkkeellä olevia luonnontieteilijöitä, jotka antoivat arvokkaan panoksensa arviointiin. Työtä ohjasi ja työryhmien tekemät arvioinnit hyväksyi ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä.
Lähde: SYKE ja YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti