SLL on huolissaan Kolin syväkairauksista – kansallispuiston vuokralaisen rahoittama hanke on vaarallinen ennakkotapaus

Syksyllä 2017 ympäristöministeriö myönsi poikkeusluvan, jonka turvin hotelli Kolia vuokraava Pohjois-Karjalan osuuskauppa (PKO) sai rakentaa mittavan maalämpöjärjestelmän Kolin kansallispuistoon. Suomen luonnonsuojeluliittoa huolestuttaa se, mihin tämän kaltaiset poikkeusluvat voivat johtaa. 
Kuva havainnollistaa maalämpökaivojen sijoitusta ja mittasuhteita. Yli 300 metriä syvät kaivot yltävät runsaat 100 metriä Pielisen pinnan alapuolelle. Kaikkiaan 35 lämpökaivoa on porattu hotelli Kolin ympäristöön. Kuvassa Kolin vaarajakso nähtynä etelän suunnalta. Kuva: Heikki Simola

Puistonjohtaja Matti Hovi onkin pohdiskellut jopa parkkiluolan louhimisen mahdollisuutta (Karjalainen 6.1.2019) vedoten siihen, että poikkeusluvalla on jo saatu porata kallioon maalämpökaivot. Ylä-Kolille kaavaillusta parkkihallista on ajateltu ratkaisua kansallispuiston hotelli- ja laskettelutoimintaa haittaavaan ruuhkautumiseen. Asetus Kolin kansallispuistosta kuitenkin yksiselitteisesti kieltää tällaiset hankkeet.

Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen, ympäristötieteen dosentti Heikki Simola on huolissaan mallista, jolla hotelli- ja laskettelutoimintaa harjoittava vuokralainen, eli tässä tapauksessa PKO, kasvattaa vaikutusvaltaansa kansallispuistossa.

”Ennakkotapauksena tällainen toimintamalli tietäisi ongelmia koko Suomen kansallispuistoverkoston tulevaisuudelle.”

Simolan mukaan PKO:n toiminta Kolilla sisältää myös korruptioon viittaavia piirteitä. PKO:lla on hänen mielestään poliittisia kytkentöjä.

”Huomionarvoista on, että ison kylpyläremontin jälkeen Kolin kansallispuiston silloinen johtaja Kyösti Tuhkalainen nimitettiin PKO:n hallintoneuvostoon kaudelle 2015–2017 ja vielä kaudelle 2018–2020.”

Maalämpöjärjestelmän rakentamisessa meni luonnon kannalta myös toinen asia pieleen.

Simolan mielestä skandaalin ominaisuuksia oli siinäkin, että ympäristöministeriö jätti lupaa myöntäessään kokonaan huomioimatta syväkairauksen tarjoaman tutkimusmahdollisuuden, sillä geologia on Kolin kansallispuiston keskeisiä arvoja. Porausliete päätyi kaatopaikalle, ja porausraportit kuittaavat geologian lyhyesti tähän tapaan: “syvyys: 315 metriä, kivilaji: harmaa kallio”.

”Ainutkertaisen tutkimusmahdollisuuden laiminlyönti kairaushankkeen ulkoistamisen hurmassa on toki valitettavaa. Vielä paljon huolestuttavampaa on kaupallisten intressien näin vahva kietoutuminen Kolin kehittämiseen”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Lähde: SLL

0 kommenttia:

Lähetä kommentti