Mitä oikeastaan tiedämme mikromuoveista? Ovatko ne haitallisia ja millaisia reittejä ne kulkeutuvat vesistöissä ja muualla ympäristössämme? Mitkä ovat vaikuttavimpia keinoja, joiden avulla mikromuovien päätymistä Itämereen voidaan estää? Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana kokoamassa yhteen nyt hajallaan olevan tutkimuksen siitä, mitä tällä hetkellä tiedämme mikromuoveista. Tavoitteena on lisätä mikromuoveihin liittyvää tietämystä ja estää mikromuovien päätymistä Itämereen.
 |
| Projektipäällikkö Jyri Maunuksela etsii mikromuoveja lumikasasta Kuva: LUKE |
Luke kokoaa nyt yhteen mikromuoveja koskevan tutkimustiedon yhdessä kymmenen Itämeren ympärillä toimivan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaation kanssa. Tieto esitetään ymmärrettävästi muun muassa mikromuovin kulkua kuvaavin kartoin.
− Tavoitteenamme on lisätä mikromuoveja koskevaa perustietämystä. Siten on mahdollista tehdä vaikuttavia päätöksiä muun muassa tekniikoista, joiden avulla mikromuovien pääsy Itämereen voidaan tehokkaimmin estää, Maunuksela kuvailee FanpLESStic-Sea -kokonaisuuden tavoitteita.
Mikromuovien mittausmenetelmät kuntoon
− Mikromuovien analysoinnista puuttuu standardoidut menetelmät. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin näytteenotto- ja analyysimenetelmien yhdenmukaistaminen, jotta eri tutkimustahojen tulosten vertailtavuus paranee, Maunuksela kuvaa mikromuovihankkeen tavoitteita.
Kokonaisnäkemyksen rakentamiseksi hankkeessa mitataan mikromuoveja erilaisista vesivirroista Itämeren rantavaltioissa. Luke selvittää hankkeessa erityisesti lumien sulamisvesien mikromuoveja: millaisista määristä on kyse ja millaisilla kustannustehokkailla tekniikoilla estetään niiden pääsy hulevesiin.
− Mikromuovihankkeemme haastaa poikkitieteelliseen tarkasteluun siitä, mikä olisi paras tapa vähentää mikromuoveja. Työmme on alkuvaiheessa. Seuraavaksi lähestymme Suomessa niitä tahoja, joiden olisi tärkeää olla mukana hankkeessa tavalla tai toisella, Maunuksela kertoo.
Kaksi ja puoli vuotta kestävän EU-Interreg -ohjelman rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti on liki kolme miljoonaa euroa.
Yhteistyökumppanit:
Hankkeessa on mukana vesi- ja jätevesilaitoksia, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, ympäristökeskuksia ja yksityisen sektorin edustajia Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Suomesta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Venäjältä. Hankkeen koordinaattorina toimii Sweden Water Research. Luonnovarakeskuksen lisäksi Suomesta hankeeseen osallistuu Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio HELCOM.
Lähde: LUKE