Kärkihankkeiden liikkeelle laittama työ on yhä käynnissä, mutta muutos kohti kestävämpää ruokajärjestelmää sekä bio- ja kiertotaloutta on selvästi edistynyt. Monien aiemmin jätteinä pidettyjen materiaalien arvo on noussut. Viime vuosina on entistä selvemmin herätty fosforivarojen rajallisuuteen ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöihin.
Kokeilukulttuurista pitkäjänteisiä panostuksia liiketoimintaan
Viime vuonna teetetyn ulkopuolisen arvion mukaan kärkihankkeet ovat parantaneet Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä ja lisänneet yritysten ja tutkimuksen välistä yhteistyötä. Kiertotalouden kärkihankkeen ottamat edistysaskeleet koskevat syvästi jokaista suomalaista puhtaan veden ja ruuan kautta.
"Yritykset ovat kehittäneet uusia menetelmiä lannan, yhdyskuntajätevesien ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen ja tuottaneet sivuvirroista kierrätyslannoitevalmisteita, rehuja, kuivikkeita ja energiaa. Kokeilujen joukossa on lupaavia ratkaisuja, joiden kehittäminen jatkuu kärkihankkeen jälkeen", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä uskoo.
Tavoitteena on ravinteiden kierrätyksen avulla saada ravinteet turvallisina kierrätyslannoitevalmisteina takaisin juuri niille pelloille, jotka pystyvät käyttämään ravinteita parhaiten hyväksi. Tekeillä on myös kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä, joka omalta osaltaan edistää uusien lannoitetuotteiden pääsyä markkinoille.
"Tulevaisuudessa meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä saatavilla olevia ravinteita", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen huomauttaa.
"Kunnat ovat tehneet ravinneviisaita valintoja kehittämällä kiertotalouden mukaisia asuinalueita. Kuivakäymälät sekä jäte- ja hulevesien arvokkaiden ravinteiden talteenotto ovat pian arkipäivää", Tiilikainen jatkaa.
Kannattavuutta ja kestävyyttä suljetuilla kierroilla
Eri puolille maata on syntynyt paikallisten maatilojen, elintarvikejalostajien ja bioenergian tuottajien välisiä suljettuja kiertoja, agroekologisia symbiooseja. Näissä verkostoissa yhden yrittäjän jätteen hyödyntää toinen raaka-aineenaan. Lannasta ja muista sivuvirroista syntyy esimerkiksi biokaasua.
"Symbioosi tuo kannattavuutta maatalouteen ja lisää paikallista omavaraisuutta, kun ulkopuolisen energian ja lannoitteiden ostotarve vähenee. Ja sadot jopa paranevat" ministeri Leppä kuvaa.
"Yhteistyön lisääntyessä myös sosiaalinen kestävyys paranee, ympäristön kantokyvyn rajoissa", ministeri Tiilikainen lisää.
Eväitä jatkoon
Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeita ovat yhteistyössä koordinoineet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriöiden teettämän arvion mukaan jatkossa parhaita käytäntöjä ja tietoa on saatava laajemmin jakoon.
Ympäristöministeriö on käynnistänyt kolmevuotisen vesiensuojelun tehostamisohjelman, jossa hyödynnetään kärkihankkeiden oppeja. Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa parhaillaan EU:n maatalouden ympäristötukijärjestelmää, jossa kärkihankkeiden tuloksia saadaan käyttöön. Ministeriöt laativat ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman vuosille 2019-2030. Myös EU:n tuleva lannoiteasetusuudistus tulee muuttamaan ravinteiden käyttöä ja kiertoa.
- Ravinteet kiertoon -blogisarja (Biotalous.fi)
- Tiedote kärkihankkeiden arvioinnista 17.1.2019: Kärkihanke paransi Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä (VNK 17.1.2019)
- Kärkihankkeiden vaikutukset ovat esillä seminaarissa 26.3. Tapahtuman sivulta löydät verkkolähetyksen linkin sekä kärkihankkeiden tulokset ja jatkosuositukset tiivistävät infokortit
Lähde: YM