 |
| Conclusion Meeting of COP24 Plenary Katowice. Kuva: UNclimatechange / flickr (CC BY-NC-SA 2.0) |
"Säännöt ovat vahvat, kaikille yhteiset ja selkeät. Ne mahdollistavat Pariisin sopimuksen täyden toimeenpanon. Tämä oli Suomen ja EU:n keskeinen tavoite. Pariisin sopimuksen ytimessä on kehittyneiden ja kehittyvien maiden jyrkän kahtiajaon purkaminen, mikä on nyt konkretisoitu kirjaimiksi. Ilmastotoimet koskevat kaikkia", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Pariisin sopimus rakentuu maiden itselleen asettamille päästövähennyssitoumuksille. Sitoumusten seuranta alkaa 2020. Sopimuksen keskeiset velvoitteet ovat juuri päästöjen ja niiden vähentämisen seuranta ja raportointi ja viiden vuoden välein tehtävä tarkastelu, jossa katsotaan maiden yhteenlaskettujen päästövähennysten riittävyyttä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja kannustetaan maita kiristämään sitoumuksiaan.
Ilmastokokous venyi yli vuorokauden yliajalle. Neuvotteluissa keskeiset kysymykset koskivat sitä, miten eri maiden valmiudet esimerkiksi päästöjen seurantaan ja raportointiin huomioidaan säännöissä, miten kehittyvät maat saavat tukea omiin ilmastotoimiinsa ja millainen mekanismi viiden vuoden välein tehtäviin tarkasteluihin rakennetaan.
Suurimmaksi kiistakysymykseksi kokouksen loppumetreillä nousivat säännöt markkinamekanismeista eli siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa. Erityisesti EU vastusti sitä, että Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksia voisi keventää merkittävästi ennen vuotta 2020 syntyneillä päästövähennysyksiköillä ja niin sanottua kaksoislaskentaa, eli sitä että samat päästövähennykset laskettaisiin hyväksi sekä rahoittaja- ja toteutusmaassa. Lopulta asiasta tehtiin prosessipäätös, ja neuvottelut jatkuvat seuraavassa kokouksessa.
"Markkinamekanismisääntöjen puuttuminen on parempi ratkaisu kuin huonot säännöt: tämä olisi ollut muuten kohtalaisen hyvässä sääntökirjassa todellinen porsaanreikä", Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.
"Katowicessa saatiin päätökseen kolmivuotinen neuvottelumaraton. Vaikka jatkotyötä jäikin, lopputulokseen voi olla tyytyväinen", Honkatukia toteaa.
Ministeri Tiilikainen johti Katowicessa neuvotteluita ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Pääneuvottelija Outi Honkatukia puolestaan oli rinnakkaispuheenjohtajana sekä viisivuotistarkasteluja että rahoitusta käsitelleissä neuvotteluissa.
IPCC:n 1,5 asteen raportti pohjana kunnianhimon kirittämiselle
Lokakuussa julkaistu Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti oli Katowicessa näkyvästi esillä. Raportin viestit kirjattiin kokouksen päätösasiakirjaan ja ne pohjustivat myös Katowicessa käytyä poliittisen tason Talanoa-ilmastodialogia. Ministeri Tiilikainen painotti Talanoa-puheenvuorossaan 1,5 asteen tavoitteen mukaista politiikkaa. Suomi vaati tätä myös osana kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavaa maajoukkoa sekä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa antamassaan julkilausumassa.
Maiden odotetaan päivittävän päästövähennyssitoumuksensa Pariisin sopimukseen vuoteen 2020 mennessä. EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oman sitoumuksensa eli vuodelle 2030 asetetun päästövähennystavoitteensa tuohon mennessä. Samaten EU:ssa on käynnistynyt keskustelu Pariisin sopimuksen mukaisesta pitkän aikavälin ilmastostrategiasta eli siitä, miten EU saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.
"Suomella on EU:n toimien johtamisessa suuri rooli, sillä keskustelu päästövähennysten päivittämisestä ajoittuu meidän puheenjohtajakaudellemme. Parhaillaan käynnissä oleva parlamentaarinen työ luo toivottavasti hyvän pohjan sekä Suomen että EU:n pitkäjänteiselle ilmastopolitiikalle", Tiilikainen summaa.
Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Chilessä.
Lähde: YM
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.