WWF:n raportti: Maapallon eläinten määrä romahtanut hälyttävää tahtia

(Täydennetty 4.11.2018) Selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt kaikkialla nopeasti, kertoo WWF:n tuore raportti. Suurimmat syyt ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset.
Afrikannorsujen  määrä  on  romahtanut  peräti  86  prosenttia  vuodesta  1976  Keski-Tansanian  populaatiossa.  Myös  muut  Tansanian  norsupopulaatiot  ovat  pienentyneet  dramaattisesti. Kuvaaja:  Randy  Feuerstein 

Selkärankaisten eläinten määrä on keskimäärin vähentynyt 60 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2014. Tieto ilmenee WWF:n julkaisemasta Living Planet -raportista. Se on yksi maailman johtavia, tieteelliseen tietoon perustuvia julkaisuja, joka seuraa nisäkkäiden, kalojen, lintujen ja matelijoiden määrän kehittymistä.


Nopeinta eläinten määrän väheneminen on ollut lajirikkailla tropiikin alueilla. Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Amerikan eläinten määrä on vähentynyt jo 89 prosenttia vuodesta 1970. Makean veden selkärankaisten määrä on vähentynyt 83 prosenttia.

”Tilanne on kriittinen. Käynnissä on ennennäkemätön sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa historiassa ihmisen aiheuttama”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Suurimmat syyt eläinten määrän vähenemiseen ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset. Maankäytössä suurin vaikutus on maan raivaamisella maatalouden tarpeisiin, kuten karjalaitumiksi sekä soija- ja palmuöljyviljelmiksi. Yhdessä ylikulutus ja maankäyttö selittävät kaksi kolmasosaa eläinten määrän vähenemisestä.




Luonnonvarojen ylikulutuksen lisäksi myös ilmastonmuutos vaikuttaa lajeihin jo nyt. Tulevaisuudessa sen osuus eläinten määrän vähenemisestä voimistuu, mikäli valtiot eivät sitoudu pikaisiin päästövähennyksiin. Maapallon lämpeneminen olisi rajattava korkeintaan 1,5 asteeseen. Jo kahden asteen lämpeneminen tarkoittaisi eläinten määrän rajua vähenemistä.


”Päättäjien on sitouduttava pikaisesti päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen lisäämiseen metsissä. Hiilinielujen lisääminen auttaa myös metsien monimuotoisuuden turvaamisessa.”

Eläinten määrän väheneminen on mahdollista vielä pysäyttää, mutta suojeluun on ryhdyttävä nopeasti. Suojelualueita tarvitaan lisää ja lajien tilannetta esimerkiksi jokiympäristöissä on parannettava. Lisäksi on puututtava muun muassa ylikalastukseen ja salametsästykseen.


Tarvitsemme selkärankaa toimia luonnon puolesta

Vaikka Living Planet -raportti kertoo yhä kiihtyvästä lajikadosta, lajien suojelemiseksi on mahdollista toimia. Nykyiset tavoitteet ja suojelutoimet eivät riitä vaan johtavat lajien hallittuun katoamiseen.

Kunnianhimoinen tavoite
Suomi on allekirjoittanut ensimmäisten maiden joukossa tärkeimmän luonnon moni- muotoisuutta turvaavan yleissopimuksen, The Convention on Biological Diversityn. Sopimuksen tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä luonnon monimuotoisuus suojellaan ja luonnonvaroja käytetään siten, että ekosysteemit pysyvät elinkelpoisina eikä maapallon kantokykyä ylitetä. Tarvitsemme nykyistä kunnianhimoisempia suojelutavoitteita kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Suojelutyön vaikuttavuutta mitattava
Jotta lajien katoamista voidaan seurata, suojelutyön vaikuttavuutta täytyy mitata luotettavilla mittareilla. Tarvitsemme entistä kattavammin tieteellistä tietoa, kuinka hyvin maat pystyvät hidastamaan sukupuuttojen vauhtia, ja jos eivät, mitä lisätoimia täytyy tehdä.

Puuttumista syihin
Luonnonsuojelualueiden perustamista on edistettävä, sillä suojelualueet ovat tärkeitä lajien säilymiseksi. Suojelutyön lisäksi luonnonvarojen kulutus sekä maa- ja metsätalous on saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle.

”Tarvitsemme päättäjiltämme nyt selkärankaa tehdä päätöksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä Suomessa että ulkomailla”, sanoo Rohweder.

  • WWF:n Englanninkieliset Living Planet Raportti 2018 ja tiivistelmä on luettavissa Raportit sivulta
  • Lisätty tekstiä ja kuvia Living Planet -raportista 4.11.2018

    Lähde: WWF Suomi

    0 kommenttia:

    Lähetä kommentti