Ilmastonmuutoksen monimutkaisuuden ymmärtäminen ja reagointi siihen

Ilmastonmuutos on aikamme merkittävimpiä haasteita. Sen vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, ja ne koskevat niin ihmisiä, luontoa kuin talouttakin. Ilmastonmuutoksen lieventämiseksi maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä huomattavasti. Jotta tämä yleinen tavoite voitaisiin toteuttaa konkreettisina toimenpiteinä, on ymmärrettävä monimutkaista järjestelmää, jossa eri lähteistä peräisin olevat päästöt liittyvät kansallisiin ja alueellisiin vaikutuksiin, globaaliin hallintoon ja mahdollisiin sivuhyötyihin. Euroopan ympäristökeskus pyrkii jatkuvasti lisäämään tietämystä, jota tarvitaan tehokkaiden käytännön toimenpiteiden suunnitteluun.
Kuva: Johannes Plenio 


Tieteelliseltä kannalta katsottuna ilmastonmuutoksessa on ensisijaisesti kyse kasvihuonekaasujen määrästä, pääasiassa hiilidioksidista, jota vapautuu ilmakehään ja poistuu siitä. Teollisesta vallankumouksesta lähtien talouden toiminnasta on vapautunut huomattavasti suurempia määriä kasvihuonekaasuja kuin luonnollinen hiilen kiertokulku voi ottaa talteen. Tämän vuoksi ilmakehän hiilipitoisuus on kasvanut, mikä puolestaan saa aikaan kasvihuoneilmiön, jossa Maan saamasta aurinkoenergiasta yhä suurempi osa jää ilmakehään.

Maanseurantajärjestelmissä seurataan hiilipitoisuuksia ja pidetään kirjaa pitkän aikavälin suuntauksista. Havainnot ovat selkeitä: kausivaihteluista huolimatta hiilidioksidin määrä miljoonasosina (ppm) ilmakehässä on ylittänyt 400 miljoonasosan rajan vuonna 2016, ja määrä kasvaa edelleen. Siksi tutkijat kertovat, että ilmastonmuutoksen lieventämiseksi meidän on vähennettävä huomattavasti ilmaan pääsevien kasvihuonekaasujen määrää ja lisättävä mahdollisuuksien mukaan talteen otettavaa määrää.

Tarkempi tutustuminen kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaan taloudelliseen toimintaan paljastaa, että asia on sangen monimutkainen. Itse asiassa voidaan osoittaa, mikä toiminta on vastuussa suurimmista päästöistä. Fossiilisia polttoaineita polttamalla ja maankäyttötapoja muuttamalla (esim. metsien hakkaaminen karjankasvatusta varten) vapautetaan talteenotettu hiili, joka on pysynyt poissa hiilen kiertokulusta satoja miljoonia vuosia. Kahden viime vuosisadan aikana olemme saaneet fossiilisista polttoaineista kuten hiilestä, öljystä ja maakaasusta energiaa, jota olemme tarvinneet kotejamme ja talouttamme varten – teollisuuteen, maatalouteen, liikenteeseen jne. Yhteiskuntamme tarvitsevat energiaa, mutta voiko sitä hankkia uusiutuvista lähteistä fossiilisten polttoaineiden sijaan?

Päästöt ovat valtakunnallisia ja alakohtaisia, mutta vaikutus on maailmanlaajuinen

Toinen monitahoinen tekijä liittyy ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisuuteen. Kun hiilidioksidia vapautuu ilmakehään, siitä tulee maailmanlaajuinen ongelma riippumatta sen vapauttaneesta maasta tai toimialasta. Päästöjen vähentämiseksi turvaudutaan kuitenkin lähes kokonaan poliittisiin hallintorakenteisiin. Maailmanlaajuiset toimenpiteet koostuvat kansallisten hallitusten sitoumuksista rajoittaa ja vähentää päästöjään. Tämän vuoksi niiden on tiedettävä päästöjensä lähde.

Euroopassa seurataan tiiviisti kunkin merkittävän talouden alan ja toimialojen vuosittain vapauttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. EU:n jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella Euroopan ympäristökeskus analysoi suuntauksia ja tulevaisuudennäkymiä arvioidakseen etenemistä koko EU:lle ja kullekin jäsenvaltiolle erikseen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ympäristökeskuksen arvioinnit ilmastovaikutuksista ja haavoittuvuudesta osoittavat myös, miten ilmastonmuutos on jo vaikuttanut Euroopan eri alueisiin ja mitä niillä on tulevaisuudessa odotettavissaan eri päästöskenaarioiden perusteella.

Ilmastonmuutoksen lieventämisen toimien edistämiseksi EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet monista ilmastonmuutos- ja energiatoimintalinjoista ja asettaneet selkeät tavoitteet vuosille 2020 ja 2030. Ympäristökeskuksen arviointi osoittaa, että Euroopan unioni on saavuttamassa vuoden 2020 tavoitteensa, mutta kunnianhimoisempien vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi on ponnisteltava enemmän. Maat, alueet, kunnat ja muut toimijat jakavat tietoa myös siitä, miten voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen.

Tiedoista saadaan tärkeää tietämystä

Tietämys ilmastonmuutoksesta on olennaisen tärkeää. Jotta voitaisiin laatia ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä, tarvitaan kuitenkin enemmän koko järjestelmää koskevaa tietämystä. Voidaanko esimerkiksi liikennealalla, jonka osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2016 oli yli 20 prosenttia, lopettaa riippuvuus bensiinistä ja dieselistä ja siirtyä puhtaaseen sähköön? Pystyykö Eurooppa tuottamaan tämän lisäenergian lisäämättä ympäristöön kohdistuvaa painetta? Miten kaupunkisuunnittelulla voidaan puuttua energian ja liikkuvuuden tarpeisiin ja vähentää ilmastoon liittyvistä katastrofeista johtuvia vaurioita parantaen samalla kaupunkien ilmanlaatua?

Nämä kysymykset vaativat koko järjestelmää koskevaa tietämystä yhteiskunnallisten, ympäristöön liittyvien ja taloudellisten suuntausten välisistä yhteyksistä. Tulevissa toimintalinjoihin perustuvissa toimenpiteissä on myös ehkä otettava huomioon alue- ja kuntakohtaiset tarpeet. Miten esimerkiksi kaupungeissa voidaan parantaa energiatehokkuutta jo olemassa olevissa rakennuksissa – joista jotkin voivat olla peräisin 1800-luvun loppupuolelta?

Euroopan ympäristökeskuksen tavoitteena on tarjota asiaankuuluvaa ja helposti saatavaa tietoa päätöksentekijöiden ja yleisön avuksi, jotta nämä voisivat toimia ajankohtaisen, asiaankuuluvan ja luotettavan tiedon pohjalta. Tämä tarkoittaa, että ympäristökeskuksen tietämystä on laajennettava ja syvennettävä. Sitä on kehitettävä jatkuvasti ottaen huomioon edessä olevien haasteiden rakenteellisuus ja monitahoisuus. Ilmastonmuutoksen osalta keskus pyrkii luomaan EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden tueksi tietämysalustan, johon kootaan olemassa olevaa tietämystä ilmaston ja energian lisäksi myös muista asiaankuuluvista aloista, kuten maataloudesta, liikenteestä ja ilmanlaadusta.

Loppujen lopuksi onnistuminen riippuu yhtä paljon tietoon perustuvista poliittisista päätöksistä kuin yleisestä tahdosta lopettaa riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista. Pariisin sopimus oli tärkeä välietappi ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen sitoumuksen vahvistamisessa, sillä se toi hallitukset, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan yhteen. Nyt sopimus on vain pantava täytäntöön kaikissa sen allekirjoittaneissa maissa. Puolan Katowicessa järjestettävässä ilmastokonferenssissa (COP24) olisikin edistettävä täytäntöönpanoa hyväksymällä ohjekirja.


Hans Bruyninckx
Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja

Lähde: EYK

Creative Commons -lisenssi Tämän "Ilmastonmuutoksen monimutkaisuuden ymmärtäminen ja reagointi siihen" artikkelin käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä 2.5 Tanska -lisenssi.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti