Oceana käynnistää tutkimusretken Suomen ja Ruotsin välissä olevan Merenkurkun alueen tutkimiseksi

Lajeista ja elinympäristöistä saatavan ensikäden tiedon avulla kehitetään ainutlaatuisen alueen rajat ylittävää suojelua

Oceana käynnisti eilen 20 päivää kestävän tutkimusretken Suomen ja Ruotsin välissä olevan Merenkurkun alueen merenalaisen elämän tärkeiden osa-alueiden kartoittamiseksi. Ruotsin postinumerolotto rahoittaa avokätisesti tätä järjestön toista Merenkurkkuun suuntautuvaa tutkimushanketta, joka perustuu alueella vuosina 2011 ja 2013 suoritettuihin alustaviin kartoituksiin (pdf).

Liejutokko (Pomatoschistus microps).
Kuva: Ove Glenjen / Wikimedia Commons  (CC BY-SA 3.0)
Merenkurkun alueella sijaitsevan UNESCOn maailmanperintökohteen lisäksi täältä löytyy ainutlaatuinen sekoitus sisävesien, murtovesien ja merivesien lajeja sekä yksi Suomen seitsemästä kansallisesta hylkeen suojelualueesta.

Tutkimusretken tarkoituksena on kerätä tietoja koko saaristosta ammattisukeltajatiimin, vedenalaisen etäkamerajärjestelmän, pohjaeläinnäytteiden ja lennokin avulla. Kerätyt tiedot auttavat määrittämään rajat ylittävän merisuojelualueen (MPA), jotta tätä Ruotsin ja Suomen jakamaa merkittävää aluetta voidaan suojella erilaisilta uhilta, kuten elinympäristön rappeutuminen, saasteet ja hiekan ruoppaus.

”Merenalainen elämä ei tunne rajoja, ja paras tapa suojella tämän ainutlaatuisen jaetun saariston vedenalaista monimuotoisuutta on luoda rajat ylittävä merisuojelualue,” toteaa Oceanan Euroopan päätutkimusjohtaja Ricardo Aguilar. ”Tarvitaan kuitenkin lisää tietoja, jotta Ruotsin ja Suomen hallitukset saadaan vakuuttuneiksi siitä, että Merenkurkkua on suojeltava laajemmin – pyrimme tällä tutkimusretkellä nimenomaan tähän päämäärään,” Aguilar selittää.

Merenkurkun saariston monet luodot tarjoavat ruokinta- ja pesintäpaikkoja erilaisille merilinnuille ja sen matalat ja suojaisat merenlahdet ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kalalajeille. Lisäksi alueen maanpinta kohoaa arviolta 8,5 mm vuosittain (yksi korkeimmista maailmassa), mikä vaikuttaa merkittävästi ympäröivään maisemaan ja luontoon luomalla esimerkiksi matalia merenlahtia, jotka ovat merenalaisen elämän biologisen monimuotoisuuden ja tuottavuuden pesäkkeitä.

Maiden aika on käymässä vähiin vesistöjensä suojelemiseksi. Vaikka sekä Ruotsi että Suomi ovat saavuttaneet YK:n Aichin biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen vähimmäistavoitteen (tavoite 11), jonka mukaan vähintään 10 % rannikko- ja merialueista on suojeltava vuoteen 2020 mennessä, tiedeyhteisö on yhtä mieltä siitä, ettei se todennäköisesti riitä ja että suojeltavan alueen olisi oltava sen sijaan vähintään 30 %.

Oceanan tämän tutkimusretken aikana keräämät tiedot, korkealaatuiset videot ja valokuvat muodostavat yksityiskohtaisen ehdotusperustan rajat ylittävän merisuojelualueen luomiseksi Ruotsin ja Suomen välille. Lisäksi kaikki kerätyt tiedot jaetaan vapaasti kummankin maan hallituksen virastojen ja tiedemiesten kanssa, jotta voidaan tukea laajempia ponnisteluja alueen meriympäristön suojelun parantamiseksi.

Lähde: Oceana 

0 kommenttia:

Lähetä kommentti