Suurin osa Euroopan vesistöistä voi huonosti – Suomessa tilanne on pahin rannikkoalueilla

Ainoastaan 40 prosenttia Euroopan kartoitetuista pintavesistä on hyvässä kunnossa, paljastaa Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tänään julkaisema raportti. Vesistöjen ekologisen tilan on annettu rappeutua erityisesti Keski-Euroopan maissa, Suomessa tilanne on huolestuttava erityisesti rannikkoalueilla. WWF:n mukaan EU-maiden olisi syytä kiinnostua vesiensä tilasta ja nopeuttaa yhdessä sopimansa lainsäädännön toteuttamista puhtaiden vesien suojelemiseksi. 
Ilmakuva Kitkajoelta, Oulangasta Kuva: © Wild Wonders of Europe Widstrand / WWF

EEA:n ”State of Water” -raportissa (pdf) on mukana yli 130 000 EU:n alueella sijaitsevaa vesistöä, kuten jokia, järviä, kosteikkoja ja rannikkovesiä. Raportissa on myös kartoitettu tekijöitä, jotka erityisesti heikentävät vesien ekologista tilaa. Näitä ovat muun muassa maatalous, vesivoimatuotanto ja haitalliset kemikaalit.

Ihminen on toiminnallaan merkittävästi heikentänyt vesien ekologista tilaa koko EU:n alueella. Erityisen huonolta tilanne näyttää useissa Keski-Euroopan maissa, kuten Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa, joissa on muita EU-maita korkeammat väestötiheydet ja runsaasti tehomaataloutta.

Suomessa rannikkoalueet jokineen erottuvat kielteisesti muusta maasta. Tämä näkyy selvästi ympäristöhallinnon ylläpitämässä Vesikartassa »»

”Syyt rannikkoalueidemme vesien kehnoon tilaan vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi Pohjanmaalla vesien tilaan vaikuttavat luontaisetkin tekijät, kuten happamat sulfaattimaat. Ihmisen toiminta on kuitenkin suurin vesien laatua heikentävä tekijä, ja rannikon jokien ja merialueiden heikompi tila aiheutuu pääosin liiallisesta maatalouden kuormituksesta”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

”Vesien tilasta ei kerro vain se, voiko vettä juoda tai onko se uimakelpoista. Tavoitteena tulee olla myös se, että esimerkiksi joki virtaa vapaana ja vesieliöstö voi hyvin.”

Vesikartasta voi tarkastaa, millaisessa kunnossa oman koti- tai mökkiseudun vesistöt ovat.
Airo sinileväisessä Itämeressä. Kuva: © Johanna Lampi / WWF Finland
EU:lla keinot vesiensuojeluun olemassa, mutta ei täydessä käytössä

Euroopan vesien hyvän ekologisen tilan palauttamista ja suojelua EU-maissa turvaa erityisesti vesipuitedirektiivi, jonka jäsenmaat allekirjoittivat jo 18 vuotta sitten. Direktiivillä EU-maat sitoutuivat siihen, että kaikkien alueen vesistöjen ekologinen tila on hyvä vuoteen 2015 tai viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt jäsenvaltiot haluavat keskustelua tavoiteaikataulujen siirtämisestä edelleen – jo kymmenen vuotta ennen lopullista määräaikaa.

”EEA:n raportti osoittaa, miten haluttomasti EU-valtiot toteuttavat yhdessä sopimaansa ja toteutuessaan hyvin toiminutta vesilainsäädäntöä. Euroopan jokien ja järvien kunto on monelta osin heikentynyt, ja monet maat ovat hyödyntäneet vesipuitedirektiivin sallimia erilaisia poikkeuksia vesien hyvän tilan saavuttamisessa. On ristiriitaista, että poikkeuksista on tullut normi sille, miten direktiiviä pannaan täytäntöön”, ihmettelee Jyrkänkallio-Mikkola.

”WWF on pettynyt siihen, miten vähäistä jäsenmaiden kunnianhimo vesiensuojeluun on. On toivottava, että EEA:n luvut herättäisivät.”

Vesipuitedirektiivi on parhaillaan aikataulun mukaisessa uudelleenarvioinnissa EU:ssa. WWF:n mukaan jäsenmaiden tulisi viimeistään nyt sitoutua vahvemmin direktiivin tavoitteisiin sen sijaan, että sitä heikennettäisiin ja maat saisivat mahdollisuuden/tekosyyn laskea tavoitteitaan vesiensuojelussa.

Lähde: WWF

0 kommenttia:

Lähetä kommentti