 |
| Maailman maiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyysaste. Yksikään maa ei ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Suomi menestyy sosiaalisen hyvinvoinnin mittareilla, mutta Suomen ekologinen kestävyysvaje on merkittävä. |
Valtio, kunnat ja yritykset avainasemassa
Tutkijoiden mukaan kaiken taloudellisen toiminnan tulisi perustua kiertotalouteen. Tuotteet ja niiden jatkokäyttö tulee suunnitella niin, että materiaalit käytetään tehokkaasti uudelleen tuotteen elinkaaren lopussa. Tämä edellyttää muutoksia esimerkiksi jätelainsäädäntöön. Tärkeintä on kuitenkin vähentää merkittävästi turhaa materiaalista kulutusta.
Valtion ja kuntien on kiristettävä päästöjen vähentämistavoitteitaan ja seurattava niiden toteutumista. Energian käyttöä tulee vähentää veroratkaisuilla ja investoinneilla energiansäästöön. Julkisia investointeja tulee suunnata hiilineutraaleihin asumis- ja liikenneratkaisuihin.
Jokaisen suomalaisen yrityksen pitää toimia vastuullisesti ja läpinäkyvästi ja myös raportoida toiminnastaan läpinäkyvästi. Yritysten tulee aktiivisesti rakentaa globaaleja pelisääntöjä ja johtaa esimerkillään. Yritykset voivat ohjata paitsi omaa myös yhteistyökumppaniensa toimintaa kestävään suuntaan esimerkiksi edellyttämällä alihankkijoiltaan materiaalien uusiokäyttöä.
"On korkea aika saada kestävän hyvinvoinnin tavoitteet politiikan ytimeen. Vaikka murros onkin jo alkanut, ei yhteiskunnan vähähiilisyyttä ja energiajärjestelmien uudistamista voi jättää pelkästään markkinoiden varaan. Valtiolla on edelleen merkittävä rooli hyvinvointivaltion rakenteiden ja talouden muuttamisessa kestäviksi. Esimerkiksi BKT:n rinnalle tarvitaan ympäristövaikutuksia ja ihmisten hyvinvointia kuvaavia mittareita", suositusten laatimisessa mukana ollut Sitran johtaja Mari Pantsar korostaa.
Yhä useammat kuluttajat haluavat tehdä vastuullisempia valintoja. He tarvitsevat kuitenkin yrityksiltä lisää tietoa tuotteiden ympäristö- ja ilmastojalanjäljestä helposti omaksuttavassa muodossa. Myös kuntien on helpotettava asukkaidensa kestävää arkea.
"Kuntien tulee edetä nopeasti kohti hiilineutraaliutta ja tukea kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, kuten kestävää kasvis- ja lähiruuan käyttöä, hyötyliikuntaa ja energiatehokasta rakentamista. Valtion ja kuntien kannattaa panostaa riittävään perusturvaan, koulutukseen ja osallisuuteen. Ne mahdollistavat muutoksen ja siihen sopeutumisen. Kestävä hyvinvointi edellyttää myös sosiaalisia innovaatioita", toteaa julkaisusta vastannut SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman.
Suomi on ulkoistanut ympäristövaikutuksensa
Suomi menestyy erinomaisesti useilla hyvinvoinnin mittareilla. Pitkä elinikä, korkea koulutustaso ja tyytyväisyys elämään on saavutettu kattavan sosiaalipolitiikan ja taloudellisen kasvun seurauksena. Menestystarinalla on kuitenkin hintansa: se vaarantaa hyvää ihmiselämää ylläpitävän luonnon järjestelmän ja murentaa samalla hyvinvoinnin ja talouden perustaa.
Suomen vaikutukset myös kohdistuvat joka puolelle maapalloa ja palautuvat sen myötä takaisin kotimaahan, esimerkiksi pakolaisvirtoina ja yksittäisiin elinkeinoihin kohdistuvina vaikutuksina. Yksikään maa maailmassa ei vielä ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Ei edes Suomi.
"Suomalainen kulutus ja tuotanto eivät ole kestäviä. Suomen kulutus on ylittänyt globaalisti oikeudenmukaisen ja kestävän tason, ja sama on tapahtunut muissakin Euroopan unionin maissa. Kulutuksemme ylittää kaikki ekologisen kestävyyden rajat lukuun ottamatta makean veden käyttöä", kertoo Eeva Furman.
 |
| Suomessa kulutettujen elintarvikkeiden vaatima maa-ala eri puolilla maailmaa. Metsien raivaaminen maatalouskäyttöön aiheuttaa lajikadon uhkaa etenkin trooppisissa maissa. Esimerkiksi kaakaon ja kahvin viljelyalueilla on paljon sukupuutoille herkkiä kotoperäisiä lajeja. |
Suomi onkin ulkoistanut merkittävän osan ympäristövaikutuksistaan. Suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelymaasta noin 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella, etenkin muualla Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Kyse on esimerkiksi Suomeen tuotavasta kahvista, vehnästä, rypsistä ja soijasta. Tämä kasvattaa lajikadon riskejä eri maissa.
"Maapallon rajallisuuden kunnioittaminen on ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Suomella olisi hieno mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti aktiivisena toimijana rakennettaessa polkuja kohti kestävää hyvinvointia, samaan tapaan kuin olemme jo aiemmin tehneet rauhanturvaamisessa," innostaa Eeva Furman.
Lisää aiheesta:
- Policy Brief "Maapallolle mahtuva tulevaisuus"
- Kuuntele podcast-keskustelu maapallon tulevaisuudesta. Mikä merkitys on sillä, että ekologisen kestävyyden rajat on ylitetty? Mitä muutoksia tarvitaan? Asiaa pohtivat SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman ja Sitran johtaja Mari Pantsar.
- Katso videot, joissa Eeva Furman ja Mari Pantsar kertovat, mitkä ovat tärkeimmät askeleet kohti kestävää hyvinvointia.
- Suomi ja kestävä hyvinvointi
- kestavakehitys.fi/Agenda-2030
Lähde: SYKE