![]() |
Kuva: Martin Stadlober |
Pienin vaikutus jätteen esikäsittelyllä oli ihmiseen kohdistuvassa myrkyllisyydessä, kun jätteen polttamisesta aiheutuvaa tuhkaa kierrätettiin joko tierakentamisessa tai puutarhakivien tuotannossa. Tuhkan esikäsittely ei vaikuta ihmiseen kohdistuviin myrkyllisiin päästöihin. Lisäksi vältetyn perinteisen jätteenkäsittelyn sekä itse kierrätysprosessin vaikutus on suuri ihmiseen kohdistuvassa myrkyllisyydessä.
"Tuloksista voidaan päätellä, että esikäsittelymenetelmät on valittava huolellisesti. Muuten saatamme pahimmassa tapauksessa suurentaa ympäristövaikutuksia, jos joidenkin menetelmien materiaalien- tai energiankulutus on niin suuri, että vaikutus ylittää perinteisen jätteenkäsittelyn tai tuotteen korvaamisen vaikutukset", tutkija Ivan Deviatkin toteaa.
Suunnitteilla olevien jätteen esikäsittely- ja kierrätystoimintojen ympäristövaikutukset onkin suositeltavaa selvittää etukäteen, sillä lainsäädännössä vaadittujen korkeiden kierrätysasteiden saavuttamiseksi tulevaisuudessa tarvitaan todennäköisesti nykyistä kehittyneempiä esikäsittely- ja kierrätysmenetelmiä, joissa tarvitaan enemmän energiaa ja materiaaleja.
Diplomi-insinööri Ivan Deviatkin puolusti kestävyystieteen väitöskirjaansa LUT:ssä 20.10.2017. Väitöskirjan nimi on "The role of waste pretreatment on the environmental sustainability of waste management" (Esikäsittelyn rooli jätehuollon ympäristöllisessä kestävyydessä). Vastaväittäjä oli professori Eva Pongcrácz Oulun yliopistosta. Kustoksena toimi professori Mika Horttanainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Lähde: LUT
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.