![]() |
Kuva: Pixabay |
Kun hiilibudjettia laskettaessa otetaan huomioon myös muiden kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus, jäljelle jäävät päästömäärät ovat vieläkin pienempiä. ”5000 gigatonnin sijasta puhutaankin enää vain noin 4000 gigatonnista hiilidioksidia. Näiden kahden arvion eroon vaikuttaa suuresti ihmiskunnan ilmastopolitiikan kehitys. Jos muiden kasvihuonekaasujen ja nokihiukkasten päästöt saadaan vähenemään tehokkaasti, kasvattaa se hiukan hiilibudjettiarvioita”, Partanen toteaa.
Hiilibudjetteihin liittyy suuria epävarmuuksia
”Hiilibudjetti on helpon ymmärrettävyytensä takia erinomainen työkalu ilmastopolitiikan tueksi”, kertoo Partanen. Siihen sisältyy olennaisesti käsitys siitä, että kasvihuonekaasupäästöt on saatava nollaan ja aikaa tähän on vain rajallisesti.
Hiilibudjetteihin liittyy vielä suuria epävarmuuksia, johtuen sekä ilmaston puutteellisesta ymmärtämisestä että tulevaisuuden ilmastopolitiikasta onnistumisesta. Ilmaston lämpeneminen riippuu yllättävän lineaarisesti ihmiskunnan tuottamista hiilidioksidipäästöistä sitten esiteollisen ajan riippumatta milloin ja missä nämä päästöt ovat syntyneet. Tätä riippuvuussuhdetta hyödyntämällä voidaan määrittää tiettyä maapallon keskilämpötilan nousua vastaava niin kutsuttu hiilibudjetti.
Tutkimus julkaistiin Current Climate Change Reports –lehdessä, ja sitä rahoittivat Natural Sciences and Engineering Research Council of Canada (NSERC) ja Emil Aaltosen säätiö. Katsausartikkelissa oli kirjoittajina tutkijoita kanadalaisista Concordia-yliopistosta, Sherbrooken yliopistosta ja Simon Fraser -yliopistosta, Ilmatieteen laitokseata sekä brittiläisistä Oxfordin, Exeterin ja Leedsin yliopistoista.
Lähde: Ilmatieteen laitos
Julkaisi: Kalle
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.