Rakennuskannan energiankulutus laskee nykytoimilla vain vähän lähivuosikymmeninä

Rakennuskannan energiankulutus laskee nykyisillä politiikkatoimilla 13 prosenttia vuosina 2015-2050, vaikka rakennuskanta kasvaa 38 prosenttia. Tämä johtuu pääasiassa vanhaa rakennuskantaa energiatehokkaammasta uudistuotannosta, vanhojen rakennusten korjauksista sekä lämmitystapojen muutoksista. Pientalojen ja palvelurakennusten kokonaisenergiankulutus pienenee, kun taas vapaa-ajan asuinrakennusten energiankäyttö lisääntyy.

Suomen ympäristökeskus SYKE selvitti rakennuskannan kehitystä ja energiankulutusta vuosina 2015-2050. Tulevaisuuden arvioinnissa huomioitiin tähän mennessä toimeenpannut politiikkakeinot.

"Energiantuotannolle on suuri haaste, että rakennuskanta kasvaa edelleen, samalla kun sen keskimääräinen energiatehokkuus paranee vain hitaasti. Lämmön- ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä tulee kuitenkin saada rajusti laskemaan. Toisaalta vanhan rakennuskannan energiatehokkuutta voidaan kyllä parantaa voimallisemmin ja uusi ICT-teknologia voi hillitä kiinteistöjen sähkönkulutuksen kasvua nopeammin kuin arvioinnissa on oletettu", ryhmäpäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Sähkölämmitys kasvattaa energiankulutusta vapaa-ajan asunnoissa

Vapaa-ajan asuntojen sähkönkulutus tulee kasvamaan lähivuosikymmeninä. Kasvu johtuu sähkölämmityksellä toteutettavan peruslämmön yleistymisestä niin uusissa kuin vanhoissa mökeissä.

Liike-, toimisto- ja muiden palvelurakennusten energiankulutus vähenee selvästi, mikä selittyy oletetulla rakennusmääräysten mukaisella energiatehokkuuden paranemisella. Kevyen polttoöljyn käyttö loppuu vuoteen 2050 mennessä. Epäyhtenäinen tilastointi ja käsitteistö vaikeuttavat kuitenkin kokonaiskuvan muodostamista palvelurakennusten energiankäytöstä.

Asuinrakennusten hankitun energian määrä pysyy vuosina 2015-2050 lähes nykyisellään tai laskee hieman. Asuinrakennusten lämmitystapamuutosten seurauksena öljyn käyttö pientaloissa loppuu vuoteen 2050 mennessä. Aurinkolämmön käytön on oletettu kasvavan maltillisesti ilman lisätoimenpiteitä.

Takat lisäävät hengitysilman pienhiukkaspitoisuuksia

Varaavien takkojen suosio on kasvanut pientaloissa viime vuosikymmeninä. SYKE arvioi pienhiukkaspäästöjen vaikutusta väestön altistumiseen esimerkkitilanteessa, jossa rakennusmääräysten uudistaminen kannustaisi takkojen käytön lisäämiseen. Nykyisin noin 90 prosentilla uudisomakotitaloista on varaava takka. Takkojen käytöstä syntyvät pienhiukkaspitoisuudet laskettiin hyödyntäen FRES-ilmansaastemallia.

"Tulosten mukaan myös modernien, verrattain vähäpäästöisten varaavien takkojen käytöllä on vaikutusta hengitysilman pienhiukkaspitoisuuksiin. Ympäristö- ja terveysvaikutusten kannalta onkin perustellumpaa keskittyä rakennusten energiantarpeen vähentämiseen kuin puupolttoaineiden käytön lisäämiseen", tutkimusinsinööri Mikko Savolahti Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Rakennusten lämmitys neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta Suomessa

Rakennusten energiankulutus vaatii nopeita ratkaisuja ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Tällä hetkellä rakennusten lämmitys vastaa 25 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.

"Ennen ratkaisuja tarvittaisiin kuitenkin parempaa tietoa erityisesti rakennusten tarvitseman kaiken sähkötehon ajoittumisesta ja vaihtelusta. Se vaikuttaa siihen, miten paljon rakennuksissa pystytään hyödyntämään sähkön tuotannon uusiutuvia energiamuotoja ja kuinka paljon sähkön käytön muutokset oikeasti vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin", Juhani Heljo Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo.

SYKEn selvitys toteutettiin ympäristöministeriön toimeksiannosta yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kanssa. Selvityksen tuloksia käytetään kestävän rakennuspolitiikan valmistelussa osana Suomen energia- ja ilmastostrategiaa.