Historiallinen oikeusjuttu testaa Norjan perustuslakia - Arktinen öljy vaarantaa tulevien sukupolvien oikeudet

Tänään alkaa historiallinen oikeusjuttu, jossa ympäristöjärjestöt Natur og Ungdom ja Greenpeace Nordic haastavat Norjan hallituksen oikeuteen. Norjan hallitus on avannut uusia alueita öljynporaukselle arktisella Barentsinmerellä. Järjestöjen mukaan Norjan toimet ovat vastoin Pariisin ilmastosopimusta ja maan perustuslakia, joka takaa jokaiselle oikeuden terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön.

Öljynporauslautta. Kuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0) 

“Norjan on pidettävä ilmastolupauksensa. Vetoamme oikeudessa nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeuteen elää terveellisessä ympäristössä”, sanoo Natur og Ungdomin johtaja Ingrid Skjoldvær.

Kanteessa vaaditaan, että Norja turvaa tulevien sukupolvien oikeudet maan perustuslain pykälän 112 mukaisesti:

“Jokaisella ihmisellä on oikeus terveyttä edistävään ympäristöön ja luontoon, jonka tuottavuutta ja monimuotoisuutta ylläpidetään. Luonnonvaroja tulee hallita tavalla, joka perustuu laajaan ja pitkäjänteiseen harkintaan, ja siten varmistaa tämän saman oikeuden säilymisen myös seuraaville sukupolville. Valtiovallan vastuulla on toimia niin että nämä periaatteet toteutuvat.”

Pariisin ilmastosopimus, jonka Norja ratifioi ensimmäisten maiden joukossa, astuu pian voimaan. Sopimuksen myötä Norja on sitoutunut vähentämään päästöjä nopeasti ja tekemään osansa, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Silti Norja on avannut uusia alueita Barentsinmerellä valtion omistamalle Statoilille ja muille öljy-yhtiöille. Statoil aikoo tehdä jopa 7 uutta koeporausta Arktiksella vuonna 2017.

“On vaarallisen tekopyhää allekirjoittaa kansainvälinen ilmastosopimus ja samaan aikaan päästää öljy-yhtiöt Arktikselle. Norjan hallitus ei ole onnistunut ristiriidan korjaamisessa, joten meidän on tehtävä mitä voimme”, sanoo Greenpeacen Norjan maajohtaja Truls Gulowsen.

Yhtiöiden ja hallitusten vastuuta ilmastonmuutoksesta puidaan oikeusjutuissa ympäri maailmaa Filippiineiltä Yhdysvaltoihin. Juttuja yhdistää se, että niillä on takanaan laaja kansalaisyhteiskunnan tuki. Viime vuonna joukkokanne tuotti tulosta Hollannissa, kun Haagin tuomioistuin määräsi Hollannin hallituksen kiristämään ilmastotavoitteitaan.

Viimeisimmällä öljylupakierroksella kesäkuussa Barentsinmerelle lupia saivat Statoil (Norja), Capricorn and Centrica (Iso-Britannia), Chevron and ConocoPhillips (USA), DEA (Saksa), Det norske/merged ja BP (Norja), Idemitsu (Japani), LUKOIL (Venäjä), Lundin Petroleum (Ruotsi), OMV (Itävalta), PGNiG (Norja/ Puola), Tullow (Iso-Britannia / Afrikka).

Lähde: Greenpeace