 |
| Tulokset ovat tutkimusalus Arandan kuluneen kesän tutkimusmatkoilta. Kuva: © Panu Hänninen |
 |
| Suolapitoisuus Gotlannin syvänteeltä Suomenlahdelle elokuussa 2014, 2015 ja 2016. © © SYKE |
Gotlannin syvänne edelleen hapellinen
Tanskan salmien kautta Itämereen virranneiden suolaisen ja hapekkaan veden pulssien vaikutus näkyi selvästi kesän 2016 tutkimusmatkoilla Gotlannin itä- ja eteläpuolisella syvännealueella. Veden suolapitoisuus on yhä noussut viime kesästä, mikä liittynee viime talvena tulleeseen uuteen, tilavuudeltaan edellistä huomattavasti pienempään, mutta silti merkittävään suolapulssiin.
Gotlannin pohjois- ja länsipuolen syvänteiden vesi on viime kesän tapaan hapetonta, koska suolapulssit eivät ole olleet riittäviä koko syvänteisiin kertyneen suuren hapettoman ja rikkivetypitoisen vesitilavuuden hapettamiseen.
Myös Ahvenanmeren syvänteessä todettu suolapitoisuuden nousu liittynee suolapulssien vaikutukseen. Selkämerellä ja Perämerellä suolapitoisuus sen sijaan on edellisvuosien tasolla ja näiden merialueiden happitilanne on pysynyt hyvänä. Pääaltaan syvä vesi ei merkittävästi pääse virtaamaan Pohjanlahdelle merenpohjan kynnysten vuoksi.
 |
| Itämeren pohjanläheinen happitilanne elokuussa 2014, 2015 ja 2016. © SYKE |
Suomenlahden happitilanne melko hyvä
Suomenlahden ulkomeren syvän veden happitilanne oli elokuussa kohtuullisen hyvä. Rikkivetyä havaittiin ainoastaan Viron rannikon läheisillä syvännealueilla ja Suomenlahden suulla. Suolapulssit eivät ole työntyneet Suomenlahdelle saakka, vaan pysähtyneet Itämeren pääaltaan pohjoisosaan. Pulssit ovat kuitenkin työntäneet edellään vanhaa ravinteikasta vettä Itämeren pääaltaan syvänteistä, mikä näkyy Suomenlahden suualueella syvän veden alhaisina happipitoisuuksina ja korkeina ravinnepitoisuuksina. Suomenlahti on suorassa yhteydessä Itämeren pääaltaaseen ilman matalampaa, eristävää kynnystä, minkä vuoksi pääaltaan syvää vettä pääsee esteettä virtaamaan Suomenlahteen.
Itäisellä Suomenlahdella Venäjän aluevesillä pohjan läheinen happipitoisuus oli hyvä, minkä takia myös pohjanläheiset ravinnepitoisuudet olivat suhteellisen pieniä.
 |
| Liuennut fosfori Gotlannin syvänteeltä Suomenlahdelle elokuussa 2014, 2015 ja 2016. © © SYKE |
Avomerialueiden pohjien tilassa ei merkittäviä muutoksia
Pohjanlahden pohjaeläinyhteisöjen tilassa ei todettu merkittäviä muutoksia verrattuna aiempaan. Pääaltaalla ja Suomenlahdessa on happiolojen hetkellisesti kohentuessa havaittu joidenkin kestävien lajien uudelleenasutusta, mutta tilanne yleensä palautuu huonoksi varsin nopeasti pohjanläheisen hapen kadotessa.
Rannikon pohjien tilasta ei ole käytettävissä tuoreita tietoja, koska tutkimusalus Muikun matka keskeytyi teknisiin ongelmiin pian lähdön jälkeen. Keskeytyneen matkan piti olla ikääntyneen aluksen viimeinen. Vuodesta 1999 Muikulla toteutetun Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkovesien ja pohjien tilan seurannan jatkon suunnittelu on jo aloitettu.
Miten suolapulssit vaikuttavat jatkossa?
Viime vuosien suolapulssit ovat toistaiseksi katkaisseet pitkään jatkuneen hapettoman pohja-alueen laajenemisen Itämeren pääaltaalla. Pulssit seurauksineen vaikuttavat todennäköisesti jatkossakin Itämeren pääaltaan tilaan ja ekosysteemin toimintaan sekä heijastuvat välillisesti myös Suomenlahden ja Pohjanlahden tilaan. SYKEn merikeskus jatkaa suolapulssien vaikutusten seurantaa ja tutkimusta yhdessä muiden Itämeren tilaa tutkivien laitosten kanssa sekä tiedottaa työn tuloksista.
Lähde: SYKE
Katso myös: Suomenlahden tilasta kolmen maan ainutlaatuisen laaja katsaus
Julkaissut: Kalle
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.