
Miten paljon keskimääräisessä eurooppalaisessa kotitaloudessa heitetään pois elintarvikkeita ja miten voimme parantaa tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä? Tämä oli yksi keskeisistä aiheista terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaavan komission jäsenen Vytenis Andriukaitisin kanssa käydyssä keskustelussa, jonka Euroopan alueiden komitea (AK) järjesti "luonnonvarat"-valiokuntansa kokouksen yhteydessä 1. maaliskuuta. Kysymystä tarkastellaan myös elintarvikejätettä koskevassa lausuntoluonnoksessa, jonka esittelijä on Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen Ossi Martikainen (ALDE).
Koska elintarvikejäte syntyy vähittäismyyjien tai kuluttajien tasolla aivan elintarvikeketjun lopussa, paikallis- ja alueviranomaisilla on strateginen asema. Ne voivat toimia yhteistyössä kansalaisten, oppilaitosten, ravintoloiden ja elintarvikealan yritysten kanssa ja auttaa vähentämään elintarvikejätettä edistämällä kansalaisten tietoisuutta, parantamalla koulutusta sekä keräämällä ylimääräisiä elintarvikkeita lahjoitettavaksi, energiakäyttöön ja kompostointiin.
"Elintarvikejäte on globaali kysymys, johon tarvitaan vastauksia EU:n tason toimilla. Ongelma on kuitenkin hyvin relevantti myös alue- ja paikallishallinnon näkökulmasta. Yhteisillä sisämarkkinoilla tarvitaan yhteisiä määritelmiä ja tavoitteita, jotka jättävät kuitenkin joustavuutta paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolle. Paras kannustin on se, että elintarvikehävikin vähentäminen säästää sekä veronmaksajien rahaa että ympäristöä", AK:n lausuntoa valmisteleva Ossi Martikainen sanoi. Martikaisen laatima lausuntoluonnos etenee täysistunnon käsiteltäväksi kesäkuussa.
AK hyväksyi heinäkuussa 2015 päätöslauselman kestävyysperiaatteiden mukaisesti tuotetusta ruoasta, jossa kehotetaan vähentämään elintarvikejätettä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Euroopan komissio on ottanut elintarvikejätekysymyksen mukaan laatimaansa kiertotaloutta koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan (pdf). Komissaari Vytenis Andriukaitis painotti puheenvuorossaan paikallisten ja alueellisten hallintotasojen keskeistä merkitystä elintarvikejätteen ehkäisemisessä ja kutsui Euroopan alueiden komitean mukaan elintarvikejätettä käsittelevään foorumiin.
"Luonnonvarat"-valiokunnan jäsenet esittivät suosituksia siitä, miten alue- ja paikallisviranomaiset voivat osaltaan vähentää elintarvikejätettä omalla hallintotasollaan. "Yksi tapa on tuotantoketjujen lyhentäminen ja paikallistuotannon edistäminen", Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (EPP) esitti.

Euroopan alueiden komitea on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous, ja sen jäsenet edustavat EU:n kaikkia 28:aa jäsenvaltiota. Komitea perustettiin vuonna 1994 Maastrichtin sopimuksen nojalla, ja sen tehtävänä on tuoda alue- ja paikallisviranomaiset mukaan EU:n päätöksentekoprosessiin ja tiedottaa näille EU:n toimintalinjoista. Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat komiteaa politiikanaloista, jotka vaikuttavat alueisiin ja kuntiin. Euroopan alueiden komiteassa on 350 jäsentä ja 350 varajäsentä. Heillä kaikilla on joko vaaleissa saatu valtuutus tai he ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle kotikunnassaan tai -alueellaan. Lisätietoa maakohtaisista valtuuskunnista on saatavilla täältä.
Lähde: AK
Kuva: USDA (CC BY 2.0)
Julkaissut: Kalle
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.