![]() |
Kuva: Ilkka Lastumäki |
"Tutkimusmatkan aikana perustetaan useampia jääasemia, jossa jään ja lumen paksuutta mitataan paikan päällä muun muassa perinteisesti kairaamalla ainakin Kokkolan ja Oulun edustalla. Tarkat mittausasemien paikat päätetään vasta Perämerellä vallitsevan jäätilanteen mukaan", kertoo matkanjohtaja Eero Rinne Ilmatieteen laitoksesta.
Matkaa varten Aranda varustetaan useilla automaattisilla mittalaitteilla, muun muassa jään pinnan korkeutta mittaavalla laserlaitteistolla sekä jään paksuutta mittaavalla ns. EM-31 -laitteella. Erilaiset kaukokartoitussatelliitit, esimerkiksi Sodankylässä vastaanotettava Cosmo-Skymed, ottavat tavallista enemmän ja tavallista tarkempia kuvia Perämeren alueelta matkan aikana. Näin satelliitin mittaustietoja voidaan verrata matkan aikana paikan päällä tehtyihin mittauksiin.
Matkalla seurataan myös laivan suoriutumista erilaisissa jääkentissä. Koko tutkimusmatkan ajan seurataan myös Arandan polttoaineen kulutusta sekä päästöjä. Siirtymien aikana Aranda kerää Suomenlahden, Saaristomeren sekä Selkämeren näytteitä vedenlaadun seuraamista varten sekä asentaa Selkämerelle aallokon korkeutta mittaavan tutkimuspoijun. Jäätutkimusmatka päättyy 10.3. Poriin.
Ilmatieteen laitoksen lisäksi matkalle osallistuu tutkijoita Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Maanmittauslaitokselta, Tukholman yliopistosta, Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta, Norjan polaaritutkimus-instituutista, University College of Londonista, Etelä-Afrikan sääpalvelusta sekä Oldenburgin yliopistosta. Tutkimusretkikuntaan kuuluu 29 tutkijaa 7 eri maasta.
Lähde: Ilmatieteen laitos
Julkaissut: Kalle
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.