 |
| Kuva: Pixabay |
Vaikka maailman johtajat taputtivat käsiään uudesta ilmastosopimuksesta, tutkijat ovat alkaneet olemaan huolissaan, voiko COP21 sopimus rajata lämpötilan nousun?
Maailman johtajat juhlivat uutta sopimusta, mutta ilmastotutkijat ovat edelleen skeptisiä. "Ongelmana on, että sopimus ei kerro mitään siitä, miten saavutetaan nämä kerrotut tavoitteet ja toiveet", sanoo professori Jørgen E. Olesen, Århusin yliopistosta. ”Poliitikot ovat tehneet riittävän epäselviä tavotteita, joten he voivat niitä lykätä, eikä toimia nopeasti”, hän jatkaa.
Maailman johtajat juhlivat uutta sopimusta, mutta ilmastotutkijat ovat edelleen skeptisiä. "Ongelmana on, että sopimus ei kerro mitään siitä, miten saavutetaan nämä kerrotut tavoitteet ja toiveet", sanoo professori Jørgen E. Olesen, Århusin yliopistosta. ”Poliitikot ovat tehneet riittävän epäselviä tavotteita, joten he voivat niitä lykätä, eikä toimia nopeasti”, hän jatkaa.
1,5 C asteen raja ei ole realistinen
Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon lämpeneminen alle kahdessa asteessa ja lupaa pyrkiä pitämään lämpötilan nousun 1,5 C asteessa esiteollisenajan alusta. Nämä lupaukset kuulostavat tyhjiltä sanoilta, eivätkä ole realistisia, kun niitä vertailee nykyisiin kasvihuonepäästöihin.
Lupaukset ovat kunnianhimoisia, mutta poliittiset päättäjät eivät ole laittaneet tikkuakaan ristiin joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos haluamme pitää lämpötilan nousun alle kahdessa asteessa, meidän on toimittava nyt heti, muutoin emme saavuta tavoitetta, mutta tekevätkö poliitikot mitään - tuskin.
Ilmaston lämpeneminen jatkuu
CO2 ja muiden kasvihuonepäästöjen, jotka ovat jo ilmakehässä ei todennäköisesti lainkaan riitä pitämään lämpenemistä 1,5 C asteessa. Ilmastonmuutos ei ole riippuvainen yksin siitä, mitä päästämme ilmakehään tänään, se on riippuvainen siitä, mitä olemme päästäneet sinne koko ajan. Emmekä ole vielä kokeneet lopullisia päästöjen haittavaikutuksia.
Kasvihuonekaasut pysyvät ilmakehässä vuosia, joten vaikka lopettaisimme päästöt tänään, silti lämpötilat nousevat vielä monien vuosien ajan.
Lämpötila on noussut noin yhden asteen verran ja jo nykyiset kasvihuonekaasut oletettavasti nostaa lämpötilaa 1,5 º C . Nykyinen sopimus on aivan liian vähän ja aivan liian myöhään. Kasvihuonekaasut jotka ovat kertynyneet ilmakehään tulevat vaikuttamaan seuraavan 100 vuoden aikana. Jos tavoittelemme 1,5 C asteen saavuttamista, on tehtävä jotain myös sille hiilidioksidille joka on jo ilmakehässä. Tarvitaan siis uutta teknologiaa.
"Olemme jo kokeneet lämpötilan nousun lähes yhdellä asteella ja nykyiset päästöt oletettavasti kasvattaa lämpötilaa 1,5 astetta”, sanoo Olesen, ja viittaa julkaistuun tutkimukseen Nature Geoscience-lehdessä.
2 C asteen tavoite on tavallaan keinotekoinen. Mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Poliittisena tavoitteena maapallon keskilämpötila on käytännössä kyseenalainen, se on myös hyvin epämääräinen.
”Tämä johtuu osittain epävarmuudesta, mitä itseasiassa pitäisi tehdä, jotta pystyi-simme pitämään lämpötilan nousun alle kahdessa asteessa, ja osittain siksi, että sopimuksessa on niin vähän siitä, miten tavoite saavutetaan. Joissain tapauksissa se tulee olemaan erittäin vaikeaa”, sanoo ilmastotiedemiehet dosentti Mads Knudsen ja professori Jørgen E. Olesen, Tanskan Århusin yliopistosta.
Sekä Knudsen ja Olesen ovat sitä mieltä, että poliitikkojen olisi pitänyt asettaa konkreettisia tavoitteita, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä, eikä niinkään keskittyä lämpötilan nousuun.
”Monella tapaa olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa - ja sitoutua enemmän - jos olisi suunnattu kohti tiettyjä tavotteita, kuinka päästöjä olisi vähennettävä esim. eri teollisuuden aloilta”, kertoo Knudsen.
Tutkija: Sopimus on petollinen
James Hansen, entinen NASA:n tiedemies ja yksi ensimmäisistä ilmastotutkijoista, laittaa ilmastonmuutoksen asialistalla poliittiseksi, sekä kuvaa sopimusta ”petokseksi”, jossa ei ole toimenpiteitä vain pelkkiä lupauksia.
Sopimus ei ole sitova
Ennen Pariisin huippukokousta maat toimittivat lupauksia YK:lle yksityiskohtaisesti, miten he vastaavat ilmastonmuutoksen haasteisiin. Uuden sopimuksen mukaan suunnitelmat ja tavoitteet päivitetään viiden vuoden välein, mutta uusi sopimus ei ole oikeudellisesti sitova. Maiden on jatkuvasti raportoitava YK:lle mitä he tekevät, mutta se ei ole sitovaa, eikä ole ketään jolla olisi valtuudet puuttua niiden tekemisiin ja tuleviin seuraamuksiin, jos he eivät noudata antamiaan lupauksia.
Maat eivät aina pidä lupauksiaan
Historia osoittaa, että ainakin joissakin maissa todennäköisesti vetäydytään lupauksista, erityisesti maissa joissa ilmastonmuutos on vähäistä julkisissa keskusteluissa.
Osa sopimuksesta on vaarassa jäädä täyttymättä kuten: vuotuinen 100 miljardin dollarin rahasto, jolla autetaan haavoittuvia kehitysmaita selviytymään ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. On yksi asia luvata apua, mutta käytännössä se voi olla jotain muuta.
Monet syyt kehua sopimusta
Puutteista ja kritiikistä huolimatta, tutkijat myös kiittävät sopimusta. On erittäin myönteistä, että he ovat päässeet sopimukseen ja että kaikki maat ovat löytäneet yhteisen agendan. Se osoittaa, että tahtoa on tehdä jotakin, myös poliitikoilla on oikeus asettaa kunnianhimoisia tavotteita, sanovat tutkijat.
Tutkijat ovat erityisen vaikuttuneita Ranskan isännyydestä ja heidän taitavasta diplomatiasta sekä ennen huippukokousta, että sen aikana. He saivat myös suurimmat kasvihuonekaasu päästöjen aiheuttajat, Yhdysvallat ja Kiinan allekirjoittamaan sopimuksen.
Julkaissut: Kalle
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.