Kaupunki-ilman puhdistaminen Kiinassa edellyttää nimenomaan Kiinan ilmakehässä tapahtuvien kemiallisten reaktioiden tuntemista. Näin arvioi aerosolifysiikan professori Markku Kulmala kommenttiartikkelissaan vasta ilmestyneessä Nature-julkaisussa. Kymmenessä vuodessa voisi mitta-asemien verkolla ja kansainvälisellä yhteistyöllä saada aikaan muutoksen ilmanlaadussa Kiinassa.
Ilman saastuminen uhkaa maapallolla kenties miljardien ihmisten terveyttä, ja kiinalaiset megakaupungit ovat niitä likaisimpia kaupunkeja maailmassa. Näiden kaupunkien ilmakehään on keskittynyt saastepitoisuuksia, jotka ovat kymmen- tai satakertaisia verrattuna Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan.
Saastunut ilma Kiinassa poikkeaa kemialliselta koostumukseltaan ilmakehän tyypillisestä laadusta Euroopassa. Kiinassa ilmakehä myös koostuu ennennäkemättömästä valikoimasta kemikaaleja: saastepäästöjen lähteistä, esimerkiksi teollisuudesta ja autoista, kumpuaa syy siihen, että päivän Pekingin saastesumu on ihan muuta kuin aikoinaan Lontoon hernerokkamainen savusumu 1950-luvulla.
Kaupunki-ilman puhdistaminen Kiinassa edellyttää nimenomaan Kiinan ilmakehässä tapahtuvien kemiallisten reaktioiden perusteellista tuntemista.
- Jos ilma halutaan puhdistaa, vaaralliset saastuttajat on tunnettava ja on tiedettävä, miten ne vaikuttavat toisiinsa tuottaen kenties uusia vaarallisia yhdisteitä ilmakehässä, sanoo professori Markku Kulmala.
Ei siis riitä, että ongelmia ratkaistaan vain yhden saastuttajan kohdalta, esimerkiksi rikkidioksidin tai typpioksidien, Kulmala katsoo. Yhden saastuttajan hallitseminen saattaa johtaa muiden aineiden lisääntymiseen, joten tarvitaan pitkäkestoisia mittauksia ja syvää ymmärrystä.
Tiekartta ilmanlaadun seurantaan: Ensimmäiseksi tarvitaan asemia mittaamaan ilmakehää
Kiinalaisten tutkijoiden kanssa työskentelevä Kulmala peräänkuuluttaa mitta-asemien verkostoa Kiinan kaupunkeihin. Nature-julkaisussa esitellyssä suunnitelmassa 5-8 asemaa kussakin kaupungissa mittaisi ajantasaisesti terveydelle haitallisia saasteita ilmakehässä ja aineiden keskinäisiä vaikutuksia toisiinsa. Näitä täydentämään tarvitaan kaukokartoitusmenetelmiä, satelliittidataa ja esimerkiksi autoihin ja lentokoneisiin kiinnitettävää mittalaitteistoa.
Sisäilmaa tulee mitata julkisissa rakennuksissa ja kodeissa. Kulmalan tutkimusryhmän alustavat tulokset kertovat, että kiinalaisissa kodeissa sisäilma on jopa tuhat kertaa huonompi kuin sisäilma Euroopassa ja että sisäilma saattaa olla myös huonompi kuin saastunut ulkoilma.
Tutkijoiden pitää luoda uusia malleja kuvaamaan erityisesti ilmakehän kemiallisia reaktioita ja kemiallisia toisen asteen vuorovaikutusmekanismeja, joiden tuloksia verrataan mittaamalla saatuun aineistoon.
Professori Kulmalan mukaan olisi myös tunnistettava ilmakehän saasteiden yhteys kuolevuuteen. Siihen voi vaikuttaa tunnistamalla myrkyllisimmät aineet ja keskittymällä niiden poistamiseen.
Teollisuuden tulisi sitoutua valmistusmenetelmissään ja materiaalivalinnoissaan kestävään kehitykseen. Tämä edellyttää kansainvälistä tiedonsiirtoa ja Kiinan viranomaisten ohjaavaa työskentelyä.
Tämän kaltainen lähestymistapa ilmakehän saasteisiin nostaa kiinalaisen kaupunki-ilman laadullisesti lähelle eurooppalaista tasoa. Muutos näkyy kymmenen vuoden sisällä, Kulmala arvelee.
Naturen julkaisu: Cleaning up China’s choking cocktail, Nature, 21.10.2015
Teksti: Minna Meriläinen-Tenhu
Lähde: HY
Kuva: ilmansaasteet, peking / flickr (CC BY 2.0)
Julkaissut: Kalle
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.