 |
| Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesilaitoksella Kokemäenjoen esikäsitelty raakavesi imeytetään altaiden kautta Virttaankankaan harjumuodostumaan. Kuva: Aki Artimo/Wikimedia Commons (CC BY-SA 2.5) |
Haitallisia aineita ja mikrobeja joutuu vesistöihin nykyaikaisista jätevedenveden-puhdistusmenetelmistä huolimatta. Vaikka mikrobeita ja kemikaaleja poistetaan jätevedestä tehokkaasti, puhdistustehot eivät riitä nykyisille suurille pitoisuuksille. Tulokset ovat käynnissä olevasta Conpat-hankkeesta, jossa tutkitaan jätevesien mikrobien ja kemikaalien kulkeutumista Kokemäenjoen vesistöön.
Veden puhdistusta hankaloittaa se, että jätevedessä on lukematon määrä erityyppisiä kemikaaleja, joista osa vaatisi erityisiä puhdistustekniikoita. Päästöjen hallinta on siten hankalaa ja vaatii sekä kuluttajien että jätevedenpuhdistamoiden yhteistoimia. Puhdistamoilla on perinteisesti keskitytty poistamaan lähinnä ravinteita ja happea kuluttavia aineita.
Kemikaalit vesistössä: asesulfaami-K kulkeutuu puhdistuksen läpi Kokemäenjokeen
Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa keskitytään taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien käyttäytymiseen ja kulkeutumiseen vesivirrassa. Muuntumattomat ja vesiliukoiset aineet voivat kulkeutua koko puhdistusketjun läpi. Esimerkiksi makeutusaine asesulfaami-K:ta löytyi kaikista näytteistä. Kokemäenjoesta löytyi myös ympäristölle haitalliseksi määriteltyjä pysyviä yhdisteitä, joita kuitenkin oli selvästi alle vesipuitedirektiivin määrittelemän raja-arvon.
Mikrobit vesistössä: bakteereja ja viruksia yli puolessa jokivesinäytteistä
Vaikka indikaattorimikrobien lukumäärät olivat pieniä ja pääosin alittivat hyvälaatuisen uimaveden kriteerit, myös taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja ja adenoviruksia, havaittiin yli puolessa pintavesinäytteistä.
Puhdistetussa tekopohjavedessä vain vähän kemikaaleja eikä lainkaan mikrobeja
Puhdistamoja paremmin toimii tekopohjaveden puhdistusprosessi, joka poistaa tehokkaasti jokiveden mikrobit. Niiden päätyminen talousveteen on käytännössä mahdotonta. Tekopohjavedessä havaittujen kemikaalien määrät ovat erittäin pieniä verrattuna esimerkiksi turvallisina pidettyihin raja-arvoihin tai lääkkeiden vaikuttaviin annoksiin.
Conpat-hankkeessa selvitetään veden likaantumisen syyt, terveysriskit ja riskien hallinta
Conpat-hankkeessa (2012 - 2016) tutkitaan, miten jätevesistä peräisin olevat kemikaalit ja mikrobit kulkeutuvat Kokemäenjoen vesistössä ja kuinka tehokkaasti harju suodattaa jokiveden sisältämät epäpuhtaudet. Arviointi perustuu mittaustuloksiin sekä järvi-, joki- ja pohjavesimallinnukseen. Lisäksi selvitetään vesivarojen kemiallisen ja mikrobiologisen pilaantumisen terveysriskejä ja riskienhallinnan kustannuksia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesipäästöistä lähtien.
Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen osallistuu SYKEn lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Turun Seudun Vesi Oy, Readingin yliopisto ja Pirkanmaan ELY-keskus.
Julkaissut: Kalle
Veden puhdistusta hankaloittaa se, että jätevedessä on lukematon määrä erityyppisiä kemikaaleja, joista osa vaatisi erityisiä puhdistustekniikoita. Päästöjen hallinta on siten hankalaa ja vaatii sekä kuluttajien että jätevedenpuhdistamoiden yhteistoimia. Puhdistamoilla on perinteisesti keskitytty poistamaan lähinnä ravinteita ja happea kuluttavia aineita.
Kemikaalit vesistössä: asesulfaami-K kulkeutuu puhdistuksen läpi Kokemäenjokeen
Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa keskitytään taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien käyttäytymiseen ja kulkeutumiseen vesivirrassa. Muuntumattomat ja vesiliukoiset aineet voivat kulkeutua koko puhdistusketjun läpi. Esimerkiksi makeutusaine asesulfaami-K:ta löytyi kaikista näytteistä. Kokemäenjoesta löytyi myös ympäristölle haitalliseksi määriteltyjä pysyviä yhdisteitä, joita kuitenkin oli selvästi alle vesipuitedirektiivin määrittelemän raja-arvon.
Mikrobit vesistössä: bakteereja ja viruksia yli puolessa jokivesinäytteistä
Vaikka indikaattorimikrobien lukumäärät olivat pieniä ja pääosin alittivat hyvälaatuisen uimaveden kriteerit, myös taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja ja adenoviruksia, havaittiin yli puolessa pintavesinäytteistä.
Puhdistetussa tekopohjavedessä vain vähän kemikaaleja eikä lainkaan mikrobeja
Puhdistamoja paremmin toimii tekopohjaveden puhdistusprosessi, joka poistaa tehokkaasti jokiveden mikrobit. Niiden päätyminen talousveteen on käytännössä mahdotonta. Tekopohjavedessä havaittujen kemikaalien määrät ovat erittäin pieniä verrattuna esimerkiksi turvallisina pidettyihin raja-arvoihin tai lääkkeiden vaikuttaviin annoksiin.
Conpat-hankkeessa selvitetään veden likaantumisen syyt, terveysriskit ja riskien hallinta
Conpat-hankkeessa (2012 - 2016) tutkitaan, miten jätevesistä peräisin olevat kemikaalit ja mikrobit kulkeutuvat Kokemäenjoen vesistössä ja kuinka tehokkaasti harju suodattaa jokiveden sisältämät epäpuhtaudet. Arviointi perustuu mittaustuloksiin sekä järvi-, joki- ja pohjavesimallinnukseen. Lisäksi selvitetään vesivarojen kemiallisen ja mikrobiologisen pilaantumisen terveysriskejä ja riskienhallinnan kustannuksia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesipäästöistä lähtien.
Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen osallistuu SYKEn lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Turun Seudun Vesi Oy, Readingin yliopisto ja Pirkanmaan ELY-keskus.
- Veden kontaminantit - likaantumisen syyt, terveysriskit ja riskien hallinta (CONPAT) »»
- Vesistöjen likaantumisen riskejä ja niiden hallintaa, CONPAT- hanke lähtenyt liikkeelle »»
- Vesikarttapalvelu »» (tietoa mm. vesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta)
Julkaissut: Kalle