Mikä energiaunioni?

  Euroopan komissio julkaisi energiaunionipakettinsa 25.2.2015. Energiaunioni on uusi energiapoliittinen toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota EU-kansalaisille kohtuuhintaista, varmaa ja kestävää energiaa. Taustalla on Eurooppa-neuvoston nykyisen presidentin Donald Tuskin huhtikuussa 2014 esittämä energiaunioni-idea, jonka pohjalta komissio on kehitellyt EU:n uuden energiastrategian. Esitys on saanut jäsenmailta positiivisen vastaanoton. Suomi tukee komission esitystä, koska toteutuessaan se lisää energian toimitusvarmuutta ja kilpailukyvyn kehitystä.

Miksi energiaunionia tarvitaan?

Energiaunionia perustellaan monesta syystä; Euroopassa on kysyntää energiatuotannolle. EU on tällä hetkellä maailman suurin energiantuoja – jopa 53 % EU:ssa käytetystä energiasta ostetaan unionin ulkopuolelta. Tällaisen energiamäärän tuonti maksaa vuosittain noin 400 miljardia euroa, mikä on 3,2 % koko EU:n BKT:sta.

Riippuvuus EU:n ulkopuolisesta energiasta on joidenkin jäsenmaiden kohdalla erittäin suuri. Esimerkiksi Italia ja Irlanti tuovat yli 80 % tarvitsemastaan energiasta. Lisäksi kuusi jäsenmaata, Suomi mukaan luettuna, on kaasuntuonnissaan yhden ainoan EU:n ulkopuolisen toimittajan varassa. Tämä altistaa maita energian toimitushäiriöille sekä hinnan ailahteluille.

Oman sysäyksensä energiaunionin kehittämiselle antoi myös vuonna 2014 puhjennut Ukrainan kriisi. Venäjä on merkittävä energiantuoja monille jäsenmaille. Puolet Venäjältä tulevasta kaasusta tuodaan Eurooppaan Ukrainan läpi kulkevassa kaasuputkessa. Kriisin eskaloitumisen jälkeen Venäjä on ilmoittanut, ettei se aio jatkaa kaasun toimittamista Ukrainan kautta. Kauttakulkumaana Venäjän ja EU:n välisessä energiakaupassa tulee jatkossa olemaan Turkki. Muuttuvat tuontijärjestelyt vaativat kuitenkin runsaasti sekä aikaa että uutta infrastruktuuria

Viisi ulottuvuutta

Komission energiaunionistrategiassa on viisi ulottuvuutta; energiaturvallisuuden lisääminen, energiasisämarkkinoiden syventäminen, energiatehokkuuden parantaminen, vähähiiliseen talouteen siirtyminen sekä tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn tukeminen.

Kansalaisten kannalta merkittävä tavoite on pyrkimys alentaa energian kuluttajahintoja nykyisestä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sähkön tukkuhinnat ovat tällä hetkellä 30 % halvemmat kuin EU:ssa.

Koko mantereen kattava energiajärjestelmä

EU:lla on jo nyt jonkin verran Euroopan tasolla vahvistettuja energianormeja. Käytännössä jokaisella jäsenmaalla on kuitenkin oma energiapolitiikkaa koskeva lainsäädäntönsä.

Komission visioissa on koko mantereen kattava yhtenäinen energiajärjestelmä, joka perustuu kilpailuun ja resurssien parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tuottaa kaikkea EU:n tarvitsemaa energiaa omavaraisesti. Päinvastoin, tavoitteena on lisätä strategisia energiakumppanuuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Jäsenmaat saavat jatkossakin valita omat energialähteensä.

Energiaunioni tähtää pitkälle tulevaisuuteen

Energiaunioni on yksi keino 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi.

Seuraavan 15 vuoden aikana EU pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään 40 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Erityisesti biomassan ja kehittyneiden biopolttoaineiden merkitys kotoperäisinä energialähteinä on tärkeää tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Näiden energiamuotojen ostaminen EU:n ulkopuolelta on usein taloudellisesti kannattamatonta. EU tavoitteleekin maailmanlaajuista johtoasemaa uusiutuvan energian alalla.

Toisaalta Euroopan nykyinen energiainfrastruktuuri ei sovellu uusiutuvien energialähteiden tuotantoon. Energiaunionin yhtenä pyrkimyksenä onkin houkutella uusia investointeja ja tarjota sijoittajille markkinoiden ennustettavuutta.

Jäsenmaiden ministerit tekevät energiaunionia koskevia päätöksiä seuraavassa energianeuvostossa, joka pidetään Luxemburgissa 8. kesäkuuta. Eurooppa-neuvosto käsittelee energiatavoitteita loppuvuodesta 2015 olevan Pariisin ilmastokokouksen jälkeen.

Lähde: Eurooppa tiedotus
Yläkuva: Pixabay
Alakuva: CHP-laitos, Wikimedia Commons(CC BY 3.0)
Julkaissut: Kalle