Kiertotalous on Suomessa kaikkien huulilla. Sitä onkin lähes mahdoton vastus-taa, sillä järkevästi toteutettuna kiertotalous on vastaus luonnonvarojen hupenemiseen ja luo kestävää talouskasvua. Sitran ja McKinseyn analyysin mukaan kiertotalouden arvonlisä konepaja-, elintarvike-, metsä- ja rakennus-teollisuudessa sekä jakamistaloudessa ja second hand -kaupassa voi olla Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Maailmanlaajuisesti kiertotalouden markkinat ovat jopa 700 miljardia euroa vuodessa. Ja koska luonnonvarat hupenevat kiihtyvään tahtiin ilmastonmuutoksen edetessä, on selvää, että ne yritykset ja maat, jotka etujoukoissa luovat kiertotalou-den ratkaisuja, tulevat nappaamaan suuren siivun maailmanmarkkinoista.
Kiertotalous on pitkälti markkinalähtöistä toimintaa, sillä se lisää yritysten kilpailukykyä. Sitä voidaan kuitenkin vauhdittaa myös hallinnollisin kannustein. Toimivat kotimarkkinat innostavat yrityksiä kehittämään uusia ratkaisuja ja edistävät vientiä. Markkinoita voidaan luoda esimerkiksi verotuksellisin kannustein. Ekologinen verouudistus ei vielä ole Suomessa valmis ja sitä tulisi jouduttaa. Verotuksen on tuettava cleantechin, biotalouden ja kiertotalouden edelläkävijämaaksi kehittymistä ja tehtävä ympäristön kannalta järkevät valinnat kuluttajille houkutteleviksi.
Kiertotalous on paljon enemmän kuin materiaalien kierrätystä. Se on uusi talousmalli, jossa tuotteet suunnitellaan siten, että niiden materiaalit ja arvo säilyvät kierrossa. Uusiutumattomia raaka-aineita pyritään korvaamaan uusiutuvilla, ja tuotteille luodaan arvoa digitalisaatiolla ja palveluilla. Lisäksi hyödynnetään uusia liiketoimintamalleja, jotka mahdollistavat materiaalien säilymisen kierrossa.
Yksi mielenkiintoisimmista liiketoimintamalleista kiertotalouden kannalta on leasing. Kun esimerkiksi koneet liisataan asiakkaalle myynnin sijaan, valmistava teollisuus pystyy varmistamaan, että tuotteissa olevat materiaalit palautuvat takaisin uudelleenvalmistukseen ja niiden arvo säilyy kierrossa. Samalla teollisuus pystyy myös varautumaan raaka-aineiden hinnan nousuun, joka luonnonvarojen hupenemisen myötä tulee varmasti tapahtumaan.
Kiertotalous auttaa myös vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomaan haasteeseen. Kun minimoidaan kierrosta putoavat resurssit, kuljetaan samalla kohti vähähiilisempää teollisuutta ja yhteiskuntaa.
Kiertotaloudessa voittajia ovat kaikki: kansantalous, kuluttajat, teollisuus, ympäristö ja ilmasto. Matka aitoon kiertotalouteen on vielä pitkä, mutta pitkäkin matka tehdään ottamalla ensimmäinen askel. Se on Suomessa jo tehty, kun selvitimme ensimmäisten maiden joukossa kiertotalouden taloudellisen potentiaalin. Edelläkävijyyttä ja maailman valtavia kiertotalousmarkkinoita tavoiteltaessa olisi kuitenkin siirryttävä kävelystä juoksuun. Kilpailu on kovaa. ”Juokse, muutkin juoksevat”, sanoi juoksijalegenda Juha Väätäinen aikanaan.
Mari Pantsar
Johtaja, Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-alue
Lähde: YM / Klimaatti
Kuva: Pixabay
Julkaissut: Kalle
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.