Erityisesti elektroniikka-, auto-, metalli- ja lääketeollisuus ovat tavallista riskialttiimpia liiketoiminnan keskeytymisille luonnon ääri-ilmiöiden vuoksi. Myös Suomessa toimiva vakuutusyhtiö korvaa maailmanlaajuisesti tunnettujen katastrofien aiheuttamia vahinkoja.
If on maksanut Pohjoismaissa vuosina 2009–2014 suuryrityksille satoja miljoonia euroja korvauksia myrskyjen ja tulvien aiheuttamien tuhojen osalta. Ifin korvaustilastoissa näkyvät muun muassa Japanin maanjäristys ja Thaimaan tulvat vuonna 2011.
 |
| Kuva: Wikimedia Commons |
– Suurvahingosta aiheutuu aina asiakkaalle vahinkoa, jota ei voi vakuuttaa laajallakaan vakuutusturvalla. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset arvioivat oman toimintansa riskit sekä toimitusketjussa että konsernin sisällä. Tämän pohjalta laadittava liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma auttaa yritystä turvaamaan jatkuvuutta, jatkamaan toimintaansa ja palautumaan ennalleen erilaisten häiriötilanteiden jälkeen, kertoo Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminnan maajohtaja Roland Möller.
Suurten vahinkojen riskit jaetaan jälleenvakuuttajien kesken
Vakuutusalalla riskien hajauttaminen toimii kansainvälisesti. Suuret vahingot eivät jää yksittäisen ensivakuuttajan kannettavaksi, vaan usein mukana ovat jälleenvakuuttajat. Riskejä ja mahdollisia kustannuksia jakavat siis yhden yhtiön sijasta monet tahot.
– Etenkin omaisuusvakuuttamisessa nämä rakenteet ovat erinomainen keino suojautua yllättäviltä vahingoilta ja omaisuuden menetykseltä, Möller kertoo.
– Suuryritysten kokemat luonnonilmiöistä koituvat vahingot näkyvät vuosittain Ifin korvaustilastoissa. Erityisen riskialttiita yllättävälle liiketoiminnan keskeytymiselle ovat suuria määriä tavaraa tuottavat ja jakelevat yritykset, kuten elektroniikka-, auto-, metalli- ja lääketeollisuus, Möller jatkaa.
Katastrofien aiheuttamia vahinkoja korvataan myös tulevaisuudessa
Esimerkiksi vuonna 2013 maailmalla tapahtui 308 katastrofia, joista lähes puolet oli luonnonilmiöitä ja loput ihmisen aiheuttamia. Taloudellisia menetyksiä kertyi yhteensä noin 140 miljardin dollarin edestä, joista vakuutettuja vahinkoja oli 45 miljardin dollarin verran. Vahingot, joita ei ole turvattu vakuutuksella, jäävät usein yhteiskunnan ja veronmaksajien taakaksi.
Aasiassa koettiin suurimmat taloudelliset menetykset (62 miljardia dollaria), jotka olivat aiheutuneet joko luonnon tai ihmisen aikaansaamista katastrofeista. Seuraavaksi eniten tapahtui Euroopassa (33 miljardia dollaria) ja Pohjois-Amerikassa (32 miljardia dollaria). Euroopassa suurimpia taloudellisten menetysten aiheuttajia vuonna 2013 olivat Keski-Eurooppaa koetelleet tulvat, Saksan raekuurot ja talvimyrskyjen sarja Pohjois-Euroopassa.
– Suurimpia katastrofeja vakuutuksista korvattujen vahinkojen määrällä mitattuna ovat perinteisesti olleet hurrikaanit, kun ne iskevät Yhdysvaltoihin. Eurooppa, Oseania ja Aasia ovat kuitenkin viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana kokeneet merkittäviä vahinkoja. Väkiluvultaan tiheillä ja teollistuneilla alueilla tapahtuu enemmän kuin esimerkiksi kehitysmaissa, kun tarkastellaan taloudellisten menetysten määrää, Möller kertoo.
– Vakuutusalalle tärkeä kysymys on, miten ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonriskeihin. Moni yhtiö miettii esimerkiksi tällä hetkellä, onko tulvariski Euroopassa kasvamassa, Möller jatkaa.
Julkaissut: Kalle
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.