Kansallispuistojen vetovoima ja taloushyöty kasvavat. Yksi merkittävä tekijä on entistä tiiviimpi yhteistyö Metsähallituksen luontopalvelujen ja matkailu-sektorin välillä. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston käyntimäärät ylittivät ensimmäistä kertaa puolen miljoonan rajan, ja Espoon Nuuksiossa lähenneltiin jo 300 000 käyntiä. Kävijät myös toivat lähiseudulle lähes 9 % edellisvuotta enemmän rahaa. Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta selvityksestä viime vuoden kansallispuistokäynneistä ja niiden paikallistaloudellisista vaikutuksista.
 |
| Helvetinjärven taukotupa |
Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin eli esimerkiksi reitit ja taukopaikat. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin. Suurimmat paikallistaloudelliset vaikutukset tulevat matkailualueilta, joilla viipymä on pidempi, ja niin ollen rahankäyttö suurempaa.
”Kansallispuistojen tuoma paikallistaloudellisen hyödyn kasvu on suurempaa kuin käyntimäärien kasvu. Tämä kertoo siitä, että yhä useampi retkeilijä haluaa ostaa palveluja jos niitä on tarjolla. Palvelujen ostohalukkuus luo hyvää pohjaa kansallispuistomatkailuun ja -retkeilyyn tukeutuvien yritysten toiminnan kehittämiselle”, sanoo päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista.
Kansallispuistokäyntien määrään vaikuttaa moni tekijä. Sääolot vaikuttavat, ja esimerkiksi viime vuoden vähälumisuus laski Kolin käyntimääriä. Palvelujen parantaminen puolestaan houkuttelee. Esimerkiksi Kolilla Metsähallituksen luontopalvelujen vahva panostus matkailuyritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön näkyy kasvuna kävijöiden alueelle tuomissa euroissa: puistokävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli 14,3 miljoonaa euroa. Metsähallituksen ja matkailusektorin tiiviillä, samaan suuntaan katsovalla yhteistyöllä on siinä huomattava osa, vaikka osa kasvusta johtuu Kolin kävijätutkimusaineiston laadun paranemisesta. Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa on tehty laajaa ja pitkäjänteistä yritysyhteistyötä ja samalla parannettu kansallispuiston reitistöä, mikä on vaikuttanut käyntimäärien jatkuvaan kasvuun.
Myös kansallispuistojen luonnon tilalla on merkitystä: Saaristomeren kansallispuiston käyntimäärät laskivat erittäin pahan sinilevätilanteen takia. Myös Saaristomerellä Metsähallituksen luontopalvelut on panostanut yhteistyöhön matkailusektorin kanssa. Se on vaikuttanut kävijäprofiilin muuttumiseen, niin että kävijät käyttävät entistä enemmän palveluita puistossa ja sen lähialueella. Tämä näkyy Saaristomerellä kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten merkittävänä kasvuna (5,4 miljoonaa euroa v. 2014) huolimatta käyntimäärien notkahduksesta.
Valtion sijoituksella hyvä tuotto paikallistalouteen
Kansallispuistojen rahoituksella on hyvä panos-tuotto-suhde: kun valtio eli Metsähallituksen luontopalvelut sijoittaa euron kansallispuistojen retkeilypalveluihin, poikii tämä keskimäärin 10 euroa lähiseudulle. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa.
Matkailupotentiaalia myös kulttuurihistoriallisissa kohteissa
 |
| Raaseporin linnanrauniot |
Onnellisuutta kansallispuistokäynneistä suomalaisille ja kansainvälisille matkailijoille
Vuonna 2014 Metsähallituksen luontopalvelut raportoi ensimmäistä kertaa, minkälaisia hyvinvointivaikutuksia kansallispuistojen kävijät kokevat saavansa. Karkeasti arvioiden kaikkien kansallispuistojen kävijöiden kokemat terveyshyödyt olivat 226 miljoonan euron arvoisia. Jatkossa hyvinvointivaikutuksia seurataan järjestelmällisesti osana kansallispuistojen kävijätutkimuksia.
 |
| Lauhanvuori. Ahvenlammi |
Paikallistaloudelliset vaikutukset ja käyntimäärät sekä tietoa siitä, miten paikallistaloudelliset vaikutukset laskettiin »»
Lähde: Metsähallitus
Julkaissut: Kalle